Tuusulanjokilaakso ilmasta
Tuusulanjokilaakso viljelysmaisemineen on yksi Tuusulan arvokkaista kulttuurimaisemista. Tuusulanjärven murroslaaksoon kerrostuneet savikot otettiin viljelykseen jo keskiajalla, mutta viljelysmaisema on saanut nykyisen ilmeensä 1800–1900-lukujen aikana. Aikaisemmin pellot olivat huomattavasti pienempiä ja sijaitsivat kylien yhteydessä. Joen varret olivat 1800-luvun lopulla vielä luonnonniittyjä.
Jokilaakso kulkee kolmen kylän eli Hyrylän, Lahelan ja Ruotsinkylän alueella. Joen alkupäässä Hyrylässä on luonnonläheinen Jokipuisto. Puiston alkupäässä heti kunnantalon takana on jääkauden sulamisvaiheen aikana syntynyt suppa eli painanne, jonka rinteitä Tuusulassa on käytetty muun muassa luonnon muovaamana katsomona.
Lahelassa jokilaakso antaa kylän maisemalle oman avaran luonteensa, vaikka iso osa peltoaukeista on muuttunut asuntoalueiksi. Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksessä (2012) Tuusulanjokilaakson kulttuurimaisema on nostettu yhdeksi maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi erityisesti Ruotsinkylän osuudella, sillä siellä jokilaakson maisemassa on säilynyt myös useita 1700–1900-lukujen rakennuksia ja tilakeskuksia.
Tuusulanjärvestä Vantaanjokeen laskeva Tuusulanjoki on noin 15 kilometriä pitkä. Vuosien 2006–2009 kunnostustöissä parannettiin myös joen virkistyskäyttömahdollisuuksia, kun jokeen rakennettiin seitsemän pohjakynnystä, viisi uimapaikkaa ja neljä maisema-allasta.
Jokea on perattu ja siivottu 1930- ja 1960-luvuilla ja vuosien 2006–2009 kunnostustöissä, mutta edelleen vesi tulvii joskus korkealle erityisesti Lahelan alavilla alueilla. Vanha sanonta onkin ollut: ”Ei kesä eikä talvi voi tulla ennen kuin Lahelassa on järvi".
Hyrylästä Myllykylään ulottuvalla noin 9 kilometrin matkalla pyrittiin kunnostustyön yhteydessä palauttamaan joenuomaa luonnonmukaisemmaksi. Samalla haluttiin parantaa tulvasuojausta sekä levennettiin uomaa ja vahvistettiin rantoja. Kunnostetulla alueella Tuusulanjoen leveydeksi tuli yleisesti 7–10 metriä ja vesisyvyydeksi 0,5–1,0 metriä. Vedenlaatu ja kalaston elinolosuhteet parantuivat merkittävästi.
Perustietoja Tuusulanjoesta
- Sijaitsee Uudellamaalla Vantaanjoen vesistöalueella
- Jokeen laskee Tuusulanjärven lisäksi useita pieniä puroja ja ojia
- Tuusulanjoki virtaa Vantaanjokeen
- Joen pituus on 15 km, josta 11 km sijaitsee Tuusulassa ja 4 km Vantaalla
- Joen putousero on 14 m
- Myllykylänkoskessa putousero on 2 m ja Tuusulanjärven padolla 1 m - Myllykylän ja Hyrylän välillä putoussuhteet ovat vähäiset (0,3 m/km) ja joki tulvii herkästi
- Joen yläosan keskivirtaama on 0,8 m3/s ja tulvavirtaamat 5-11 m3/s, alaosan 1,0 m3/s ja 7-5 m3/s
- Tulva-alue on enimmillään 150 ha
- Tuusulanjoen valuma-alueen pinta-ala on 125 km2, josta Tuusulanjärven valuma-alue (92 km2) muodostaa valtaosan (73,5 %)