Paijalan kylä ja Anttilan kartano
Paijalan kylässä oli aikoinaan Anttilan kartano ja joukko talonpoikaistaloja, jotka kaikki mahtuivat maantien ja Tuusulanjärven väliselle kaistaleelle niin sanottuun Alikylään. 1800-luvun kuluessa suurin osa kylän talonpoikaistaloista siirtyi muualle, pääosin niin sanottuun Ylikylään Paijalan kylätien varrelle. Lassila siirtyi Anttilan pohjoispuolelle 1900-luvun alussa.
Anttilan kartanon historia alkaa 1600-luvun lopulta. Vuosina 1942–1992 paikalla toimi Hankkijan koetila, ja alueella totuttiin viljelykokeiden takia ruudutettuihin peltoihin ja myös eri puolilta maailmaa tuleviin vieraisiin. Nykyisin Anttila on Tuusulan kunnan omistuksessa. (Os. Anttilantie/Hankkijantie)
Paijalan kylätie on viehättävä eri-ikäisine rakennuksineen. Tien varrella on muun muassa Koukun 1820-luvulla valmistunut tilakeskus. Tien vastakkaisella puolella oleva Koukun luhtiaitta on vuodelta 1824. Myös 1930-luvulla rakennetut jyrkkäkattoiset maalaistalot ovat komeita. Maalaistalojen lisäksi kylätien varrella on edelleen muun muassa kahden sepän kodit ja pajat.
Lassilan tilalla on ympäri vuoden muun muassa munien ja jauhojen suoramyyntiä ja kesäisin Arjan Aitta -kesäkahvila. (os. Paijalantie 341)
Paijalan koulu on perustettu vuonna 1916, ja se sai oman koulurakennuksensa vuonna 1924. Vanha koulurakennus on edelleen olemassa,mutta koulun toiminnot ovat uusissa tiloissa, jotka on rakennettu kolmessa osassa vuosina 2005, 2008 ja 2016.
Anttilan kartano Paijalassa
Anttilan tilasta tuli kartano 1685. Silloin luutnantti Otto Johan Berg sai tilalle elinikäisen rälssioikeuden eli verovapauden. Tilasta käytettiin ensimmäisen omistajan mukaan myös nimiä Borgs, Bergs tai Ottobergs. Anttilan omistajana oli 1700-luvun alussa Bengt Zöge von Manteuffel ja sitten 1720-luvulta lähtien ensin Buckien, sitten Jaeckellien suku.
Bjelastotsky rakensi hienon kartanon
Anttilan uuden päärakennuksen rakennutti v. 1905 paikkeilla everstiluutnantti Karl Mihael Bjelastotsky. Hän oli tsaarin armeijan upseeri ja Helsingin varuskunnan komendantti. Kerrotaan, että Bjelastotsky joutui keisarin epäsuosioon ja menetti koko omaisuutensa ja joutui sitten loppuikänsä tekemään rengin töitä.
Vuonna 1917 omistajaksi tuli insinööri Walter Grönqvist, joka määrätietoisesti hankki omistukseensa myös kylän talonpoikaistaloja. Hänen aikanaan tilan nimenä oli yleisesti Thusbyborg. Grönqvistin aikakaudella riideltiin mm. kylän yhteisen ranta-alueen käytöstä ja ennen kaikkea sinne pääsystä, koska tie kulki Grönqvistin maiden kautta.
”Tuusulan kolhoosi”
Vuonna 1932 tilan omistajaksi tuli hollantilaissyntyinen filosofian tohtori Max Hendrik van Gilse van der Pals Hänellä oli maatiloja mm. Viipurin tienoilla ja Laakspohjan kartano Lohjalla. Tilan iso navetta näkyy jo 1920-luvun kartoissa, mutta olisiko se on saanut ulkoasuunsa hiukan hollantilaisvaikutteita 1930-luvulla.
Talvisodan jälkeen van der Pals myi vapaaehtoisella kaupalla Thusbyborgin 12 perheelle, jotka tulivat menetetystä Karjalasta Hiitolan ja Kurkijoen kunnista. He hoitivat tilaa yhteisomistuksena ja Tuusulassa kuulemma puhuttiin Suomen ainoasta kolhoosista, koska yhteisomistus ei ollut tavanmukainen keino hoitaa maanviljelystä. Perheet palasivat jatkosodan aikana takaisin vallatuille kotiseuduilleen ja myivät ”Thusbyborgin kolhoosin”.
Hankkijan koetila 1942-1992
Keskusosuusliike Hankkija osti tilan vuonna 1942 kasvinjalostuslaitoksen tarpeisiin, sillä Vantaan Tammistossa sijaitseva kasvinjalostuslaitos alkoi käydä ahtaaksi ja joutua esikaupungin liepeille.
Vuonna 1942 Hankkijan ostaessa tilan sen kokonaispinta-ala oli 561 hehtaaria, mutta jatkosodan jälkeen Hankkija joutui luovuttamaan maata maanhankintalain nojalla melkein 200 hehtaaria.
Kasvinjalostuslaitoksen toimintaa alettiin siirtää Anttilaan osittain heti sodan jälkeen, mutta toimintaa Tammistossa jatkettiin vuoteen 1972, minkä jälkeenkin Tammiston peltoja viljeltiin vielä Anttilasta käsin. Hankkijalla oli 1960-luvulta lähtien kasvinjalostustoimintaa myös Kangasalalla ja Muhoksella, mutta 1982 toiminta keskitettiin kokonaan Anttilaan.
Anttilassa jalostettiin muun muassa Timo-peruna, joka on pitkään ollut Suomen suosituin varhaisperuna. Helka-hernettä vietiin ulkomaillekin.
Hankkijan kasvinjalostuksen konkurssista ilmoitettiin 3.7.1992 ja kasvinjalostustoiminta siirtyi Jokioisiin, kun Hankkijan kasvinjalostusyksikkö ja valtion kasvinjalostuslaitos liitettiin uudeksi Borealiksi. Nykyisin Anttilan alueen omistaa Tuusulan kunta. Hankkijan aikaisen Kanalanmäen alueelle hyväksyttiin Anttilanrannan kaava vuonna 2017 ja Tuusulanjrven tuntumaan on rakentunut komea omakotialue.
Paijala