Erkkola

Kohde kuuluu polkuun Tuusulanjärven kierros.
Erkkola valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa.

Runoilija J. H. Erkon taiteilijakoti Erkkola valmistui 1902. Omaa kotiaan kauan suunnitellut runoilija mieltyi tähän paikkaan, koska aivan vieressä oli kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven viimeinen koti. Tuusulassa asui myös paljon Erkon ystäviä, muun muassa kanttori Sointeen perhe. Taiteilijayhteisöstä lähimmiksi Erkko tunsi kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Pekka Halosen ja näiden perheet.

Erkkolan paikalla oli aiemmin ruukkumaakari Grönroosin pieni mökki ja savenvalimo. Se laajennettiin runoilijan kodiksi Pekka ja Antti Halosen suunnitelmien pohjalta. Erkko ehti asua uudessa kodissaan vain muutaman vuoden, sillä hän kuoli jo 1906.

Erkkola on toiminut muun muassa täysihoitolana, jossa ylioppilaat valmistautuivat tentteihinsä maaseudun rauhassa. Sitten se oli pitkään yksityiskotina. Tuusulan kunta osti Erkkolan Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella vuonna 2007.

Nykyisin Taiteilijakoti Erkkola on museo. Sen näyttelyt yhdistävät usein tavalla tai toisella kirjallisuutta ja kuvataidetta. Lisäksi Erkkolassa järjestetään monenlaisia tapahtumia ympäri vuoden.

Lue lisää kohteesta

Kansanvalistusaatteen mies

Juhana Heikki Erkko (1849–1906) oli omaksunut kansanvalistusaatteen syvästi. Erkko oli orimattilalaista talonpoikaissukua. Oman elämänsä kautta hän tiesi, että koulutus ja sivistys avasivat tien parempaan. Hän kouluttautui itse hankalissa oloissa kansakoulunopettajaksi ja tuki nuorempien veljiensä Eero ja Eljas Erkon opintoja ja uraa.

Kynä kansan palveluksessa

J. H. Erkko teki työtä koko Suomen kansan sivistyksen hyväksi muun muassa kansakoulunopettajana ja kirjailijana. Erkko oli valmis auttamaan sivistystyötä tekeviä tahoja myös konkreettisesti. Siksi hän vastasi myöntävästi lukuisiin pyyntöihin: hän kirjoitti juhlarunoja, kuorolauluja ja juhlapuheita, avusti näytelmähankkeissa ja paljon muuta.

J. H. Erkko tuki niin nuorisoseuraliikettä, raittiuspyrintöjä kuin myös alkavaa työväenliikettä, sillä niillä kaikilla oli vahva pyrkimys lisätä kansansivistystä. Erkko otti voimakkaasti kantaa aikakauden poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja osallistui myös Tuusulan kunnalliseen elämään. Käytännön työ varmaan myös hajotti ja verotti omaa taiteellista työtä, mutta oli ajan olosuhteissa tarpeen.

Tuusulan taiteilijoiden yhteinen ponnistus oli Kansallisteatterin avajaiset 1902. Erkko kirjoitti avajaisnäytelmän Pohjolan häät. Taiteilijatoverit Pekka Halonen ja Eero Järnefelt tekivät näytelmän kulissit ja näyttelijä Saimi Järnefelt kuului esityksen näyttelijöihin.

 

Rantatie 25, 04310 Tuusula, Suomi