Ruukin sauna ja uimaranta
Jykevä punatiilinen saunarakennus nousi 1920-luvun lopussa korvaamaan rannassa sijainneen vanhan väensaunan. Vanhassa oli saunottu kaikki yhdessä samoilla lauteilla – nyt tulivat saunavuorot, erilliset pesu- ja pukuhuoneet ja jopa sähkövalo!
Rakennuksen pohjoispuolelta löytyy vanha ruukin uimaranta. Täällä tehdas järjesti uimakouluja hienoine valmistujaisineen – toiminta loppui ruukin omistajanvaihdoksen myötä 1963. Nykyään ranta on kunnan hoitama ja ainoa virallinen uimaranta patoaltaan äärellä.
Laskeuduttaessa rannassa kulkeville mutkitteleville poluille on tästä myös helppo lähteä tutustumaan lähemmin patoaltaan länsipuoliseen rantamaisemaan.
Kellokoskelle tultiin töihin ympäri Suomea ja Ruotsista saakka. Vähitellen häviämässä oleva paikallinen murre olikin melkoinen sekamelska ja piti sisällään lainoja monesta ilmansuunnasta. Suhteellisen helposti arvannee mitä merkitsevät falskata, holotna ja puari, mutta mitä ihmettä tarkoittivat sanat flatku, klöpö ja töräle?
(Sanat ovat suomeksi: vuotaa, kylmä, kauppa, turhanpuhuja, epäkäytännöllinen, epäkohtelias)
Syvänlahdenpuiston taidepolku
Keravanjoen rantaa mukaileva taidepolku alkaa Kellokosken uimarannalta (Saunarannankuja) ja päättyy Omenalahden sillalle. Reitin varrella on eri paikallisyhdistysten tekemiä ympäristötaideteoksia.
Rannan kasvillisuudesta
Puistokaistale muodostaa luonnonmukaisen joenvarsilehdon maisemallisesti keskeiselle paikalle ja tarjoaa kävely-yhteyden patoaltaan reunaa pitkin. Alueen luontoarvoja ei ole virallisesti kartoitettu, mutta kasvistoon lukeutuu sekä luonnollisia että ns. kulttuurikasveja. Rantaan on istutettu rivi hopeapajuja. Vesirajassa on pajuihin kuuluva kaunis raita. Polun varrelta löytyy pensaistona tuomipihlajaa ja orapihlajia, heinäkasveina mm. metsäkurjenpolvea, keltaista niittynätkelmää sekä violettia hiiren- ja metsävirnaa.
Saunarannankuja 3, 04500 Kellokoski, Suomi