Gästgifvars – Viksberg – Rustholli

Kohde kuuluu polkuun Hyrylän polku.
Rusthollin pihapiiriä aitan parvelta kuvattuna. Kuva Heikki Simola 2015

Hyrylän kylän kantatalona numero 1 (RN:o 1) on Gästgifvars. 1750-luvulla tila jakautui Alitaloon ja Ylitaloon. Alitalo jäi Gästgifvarsin vanhalle tontille. Virallisesti tilan nimi on Viksberg, mutta  komeaa taloa tiluksineen on yleisesti kutsuttu Rustholliksi. Tilan kaunis pihapiiri ja hoidetut rakennukset ilahduttavat ohikulkijoita edelleen.

Gästgifvarsin paikalla oli alkuaan todennäköisesti Yrlän talo. Se taas lienee saanut nimensä Yrjö-nimisen isännän mukaan. Tuusulan murteella Yrjölä nimittäin sanotaan muodossa Yrlä. Koko kylä puolestaan saattoi saada nimensä juuri tästä Yrlän talosta. Ainakin 1500- ja 1600-luvuilla asiakirjoissa puhutaan joskus Yrilän tai Yrylän kylästä.

Lue lisää kohteesta

Gästgifvars nimi tulee kievarista

Kun Yrlän tilalle tuli 1600-luvun alkupuoliskolla kievarirasite tai -oikeus, muuttui nimi Gästgifvarsiksi (suomeksi siis Kievari). Kyytijärjestelmän ylläpito oli melkoinen rasite, sillä virkamiesten oli oikeus saada virkatehtävien hoidon vaatimat kyydit maksutta. Toisaalta vilkkaalla paikalla oleva kievari myös tuotti, sillä muut asiakkaat maksoivat kyydeistä ja yösijan, ruuan ja juoman myyminen takasi varmat tulot. 1700-luvulla säädettiin, että kievareita tuli olla kahden penikulman eli noin 20 kilometrin välein. Näin hevosia voitiin vaihtaa usein, ja matka sujui vauhdikkaasti. 

Hyrylän kievarissa oli vuonna 1862 hollikyytejä varten 16 hevosta ja yhdeksän varahevosta naapuritaloista. Myöhemminkin syntyi kievareita, jotka tarjosivat majoitusta, muonaa ja kyytejäkin vielä 1900-luvun alkukymmenten hevosajalla. 

Vuonna 1757 Gästgifvarsin isännäksi tuli Yli-Keravan Kustaa Juhonpoika Skogster (1729–1797), joka sitoutui ottamaan talon aviottoman lapsen Katariinan vaimokseen ja tämän veljen kasvatiksi. Kun tämä tuli täysi-ikäiseksi, jaettiin Gästgifvars sisarusten kesken. Skogsterille jäi kantatila Alitalo, jolle1850-luvulla vakiintuivat nimeksi Viksberg tai Rustholli. Toisen osan nimeksi tuli Ylitalo ja sen päärakennus rakennettiin pohjoisemmaksi lähelle silloista Hämeentien ja Heinolantien risteystä. Ylitalon maille nousi Kievarin asuinalue kerrostaloineen. 



Viksberg eli Rustholli

Viksbergin eli Rusthollin päärakennus seisoo yhä ylväänä Hyrylän koulukeskuksen pohjoispuolella. Tilan päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1820. Lisäksi pihalla on muutama vanha aitta vellikelloineen sekä vuonna 1793 rakennettu kaksikerroksinen maitohuoneen nimellä kutsuttu piharakennus.

Rusthollin päärakennuksen itäpuolella kulkeva kevyenliikenteenväylä on vanhaa tienpohjaa ja sen itäpuolella on myös sijainnut rakennuksia, joista jäljellä olevissa toimi vielä 1980-luvulla suosittu Rengasriihi-niminen liike.

Museoviraston tutkimuksen mukaan nykyisen Rusthollin tilan alueella on voinut säilyä useita kylätonttiin liittyvien rakenteiden jäännöksiä, sillä pihapiiri on pysynyt lähes muokkaamattomana.

Rusthollin isäntä Carl Henrik Skogster (1823–1872) oli kahdesti naimisissa ja sai yhteensä seitsemän lasta, joista kuusi kuoli lapsena. Tytär Agnes Maria Skogster (1873-1942) piti taloa kuolemaansa asti. Skogsterien aikana 1800-luvun lopulla Viereinen Vähämuorin tila liitetiin Viksbergiin.

Agnes Skogsterin jälkeen tilan peri kasvattitytär Aili Eskelin, joka avioitui Mikkolan talon pojan Edvin Lönngrenin kanssa. Tilan peri heidän poikansa Henry Lönngren. Hän oli innokas reservin upseeri kuten naapuritalo Mikkolan Jouko Rekolakin. Molemmat ovat olleet perustamassa Tuusulan Reserviupseerikerhoa 28.9.1958. Tila on edelleen  suvun omistuksessa. 

Pähkinämäentie 183, 04300 Tuusula, Suomi