Rusutjärvi

Kohde kuuluu polkuun Ilmakuvia Tuusulasta.
Rusutjärvi, kuvan keskellä Hämeentie (45). Kuva Tuusulan kunta, Lentokuva Vallas Oy 2022

Rusutjärvi on pienehkö järvi Vantaanjoen vesistöalueella. Järven pinta-ala on 133 hehtaaria ja suurin syvyys 3 metriä. Rusutjärvi laskee Vuohikkaanojaa pitkin Tuusulanjärveen. Rusutjärveen laskee kolme suurempaa puroa, Kolistimenoja, Kirjokallionoja ja Rusutjärvenoja. Rusutjärvi saa vettä myös itärannan harjualueen pohjavesistä.

Lue lisää kohteesta

Rusutjärven uimaranta

Järven itärannalla on Rusutjärven uimaranta, joka on ollut virkistysalueena vuosikymmeniä. Sen käyttö alkoi olla jo melko vähäistä rehevöitymisen ja sinileväesiintymien vuoksi, mutta 1980-luvulla alkanut järven kunnostustyö on tuottanut hyviä tuloksia. Nykyisin uimaranta on EU-luokitettu ja uimaveden laatu on ollut hyvä. Sinilevää saattaa kuitenkin edelleen esiintyä pitkien hellekausien aikana. Uimaveden laatua seuraa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Rusutjärvi-seura hoitaa uimarantaa kesäisin ja talvisin, tutustu uintitilanteeseen yhdistyksen Facebook-sivulla

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus valvoo kesäisin toimialueensa kaikkien kuntien virallisten uimarantojen uimaveden laatua. Tarkista viimeisimmät mittaustulokset.

Rusutjärven kunnostus

Rusutjärveä on kunnostettu monin eri tavoin. Veden happipitoisuutta parantava ilmastus aloitettiin vuonna 1987 ja vesikasveja on niitetty. Hoitokalastuksella on harvennettu tiheää särkikalavaltaista kalastoa ja petokaloja on istutettu vuosikymmenien ajan.

Järveen laskeviin puroihin on rakennettu 2000-luvulla kosteikko ja laskeutusallas ja reheviä liettyneitä rantoja on ruopattu. Myös maataloudessa on tehty runsaasti toimia, jotka ajan myötä näkyvät kuormituksen vähenemisenä. Päijänne-tunnelista on pumpattu lisävettä Rusutjärveen vuodesta 1992. Sen avulla järven vesi vaihtuu kaksi kertaa vuodessa luontaisen yhden kerran sijasta ja järven ravinnepitoisuus laimenee.

Linnustoltaan Rusutjärvi on hyvä alkukesän yölaulajakohde. Uudenmaan lintupaikkaoppaan mukaan järven ympäristössä voi kuulla useita satakieliä ja ruoko-, luhta-, viita- ja rytikerttusia. Yölaulajien kannalta parhaat alueet sijaitsevat järven etelä- ja länsirannoilla.