Yli-Jussila ja Hyrylän mylly

Yli-Jussilalla – kuten muillakin kylän kantataloilla – oli maita myös Perä-Hyrylässä. Alkuun kylän perukoilla olevat maat olivat takaniittyinä ja metsinä, joissa muun muassa laidunnettiin karjaa. Vuosikymmenten kuluessa sieltä lohkottiin torppia ja pienempiä palstoja aina tarpeen vaatiessa. Yli-Jussilan maista lohkottiin muun muassa Korkin tila, joka on sittemmin antanut nimensä koko asuinalueelle.

Yli-Jussilan omistajat vaihtuivat 1800-luvun lopulla melko tiuhaan.  Vuonna 1902 tilan omistajaksi tulivat Karl Felix ja Maria Lindqvist. Molemmat puolisot olivat aloittaneet työuransa palveluksessa Hyökkälän Klaavolassa. Heillä oli yhdeksän lasta. Perheen poika Oskar Lindqvist (s. 1883) lähti laittomia Venäjän kutsuntoja pakoon Amerikkaan 1903. Hän palasi viiden vuoden kuluttua ja ryhtyi maanviljelijäksi Korkin tilalle.  Vuonna 1925 Oskar Lindqvist ryhtyi linja-autoliikennöitsijäksi. Hänestä ja "Korkkipusseista" voi lukea enemmän Koskenmäen polun kohteesta Koskenmäen päällä. 

Artturi, joka oli nuorin Lindqvist pojista, oli hoitanut veljiensä kanssa kotitilaa. Artturi Jussila rakennutti Yli-Jussilan nykyisen pää-rakennuksen vuonna 1930 aikalailla vanhan tilakeskuksen paikalle. Rakennus tehtiin huolella ja ajanmukaiseksi, siinä oli muun muassa vesikeskuslämmitys. Komea talo seisoo vieläkin ryhdikäänä tontillaan 1990-luvulla rakennettujen kerrostalojen ympäröimänä. 

Juho Niukkanen

Vuonna 1938 ministeri Juho Niukkanen osti päärakennuksen ja osan Yli-Jussilan tilasta. Kauppaan sisältyi 10 hehtaaria peltomaata rinteessä, joka vietti Tuusulanjoen rantaan asti. Joen toisella puolella oli vielä Äijänojan metsäpalsta (n. 10 ha).

Lindqvistin laaja perikunta oli jakanut Yli-Jussilan maita lasten kesken. Jussilan mäellä ovat edelleen jäljellä Kotikallion vanha keltainen rakennus ja Artturi Jussilan pieni 150 vuotta vanha mökki sekä tyttärelle vuonna 1941 rakennettu funkkis-tyylinen Helilä.

Juho Niukkanen (1888–1954) oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko, joka oli syntyisin Karjalankannakselta Kirvun pitäjästä. Hän oli usean vuosikymmenen ajan Maalaisliiton tärkeimpiä johtomiehiä ja moninkertainen ministeri. Hän oli puolustusministerinä Cajanderin hallituksessa (1937–1939) ja uudelleen Rytin hallituksessa (1939–40). Cajanderin aikana säästettiin puolustusmenoista, ja Niukkanen sai – pääosin syyttä – moitteita siitä, että talvisotaan jouduttiin huonosti varustautuneina, muun muassa "malli Cajanderin" -univormuissa (eli kokardi hattuun, muuten siviilivaatteet).

Niukkasen uran dramaattisimman vaiheen muodosti toimiminen puolustusministerinä talvisodan aikana. Hän vastusti tiukasti Moskovan rauhansopimuksen hyväksymistä maaliskuussa 1940 ja erosi sen vuoksi puolustusministerin tehtävästä. Karjalaisten johtaja ei suostunut hyväksymään Kannaksen luovuttamista, mikä jätti myös hänen oman maatilansa rajan taakse.

Maanviljelys, samoin kuin kansanedustajan ura jatkui Tuusulassa. Asuinpaikkana Niukkasen talon pihapiiri oli hyvin kaunis ja edustava. Kekkonenkin kävi siellä saunomassa ja Niukkasen pojanpojat Jussi ja Timo olivat pikkupoikina selänpesijöinä.

Perikunta on lahjoittanut paljon esineistöä Kirvun pitäjänmuseoon, joka on Mäntsälän kirkonmäellä.  Siellä on muun muassa Juho Niukkasen muotokuva ja asepuku sekä Yli-Jussilan vintin välipohjasta löydetty sotilaskivääri, joka on asekätkennän aikaisessa paperikääreessä. Niukkasen iso hautamuistomerkki on Paijalan hautausmaalla.

Niukkasen mylly – Hyrylän mylly

Juho Niukkanen rakennutti Yli-Jussilan maille myllyn heti sotien jälkeen. Hän ja hänen poikansa Erkki ovat olleet Hyrylän Mylly Oy:n toimitusjohtajia. Perikunta myi myllyn Osuuskauppa Ahomaalle vuonna 1966 ja myllyn toiminta jatkui 1980-luvun loppupuolelle asti. Komeat viljasiilot sijaitsivat Hyrylän eteläisen S-Marketin kohdalla Hämeentien varrella. Betoniset viljasiilot räjäytettiin lokakuussa 1993. Myllynotko on jäänyt nimenä elämään, samoin Juho Niukkasen kuja.