Kohteet

Kaikki Virtuaali-Tuusula -sivuston kohteet on listattu sijaintinsa mukaan Pohjois-Tuusulaan, Keski-Tuusulaan ja Etelä-Tuusulaan.

Pohjois-Tuusula

Pohjois-Tuusulassa sijaitsee keskustaajamista Jokela ja Kellokoski.

Jokela on kasvanut rautatien ja teollisuuden ympärille. Alueen mielenkiintoisesta teollisuushistoriasta muistuttavat monet rakennukset, muun muassa Jokelan tiilitehtaan alue ja vankilaksi muutettu tulitikkutehdas. Virkistyskäyttöön kunnostetut lammet - pohjavedellä täyttyneet entiset tiilitehtaiden savenottokuopat - ovat osa Jokelan kulttuurimaisemaa.

Kellokoskelle antaa viehättävän leiman kylän keskellä virtaava Keravanjoki patoaltaineen. Vanha ruukkimiljöö ja Kellokosken sairaalan alue muistuttavat monipuolisesta ja jännittävästä historiasta.

Annanpuisto ja rosarium

Annanpuisto on nimetty ylihoitaja Anna Pakalénin mukaan. Puiston keskellä on ylihoitajan näköispatsas. "Paka" on patsaansa ansainnut potilaiden hyväksi tekemänsä pitkän ja uhrautuvan työn ansiosta.

Apteekinlampi

Apteekinlampi on Jokelan lammista pienin ja se sijaitsee aivan keskustan kupeessa.

Arboretum ja veistospuisto

Kellokoskelle alettiin 1990-luvulla rakentaa Veistospuistoa ja puulajipuistoa eli arboretumia. Veistoksia on eri puolilla Kellokoskea. Arboretum istutettiin pääasiassa Pränninpuiston ja Juhlatalon tuntumaan.

Chmelewskin puisto ja Jokelan lammet

Jokelan lammet ovat muisto tiiliteollisuudesta. Ne ovat entisiä savenottokuoppia. Pesulan lammen ympärillä on nyt Chmelewskin puisto. Paul Chmelewski omisti Jokelan tiilitehtaan vuosina 1877–1901.

Fennia-pesula

Fennia-pesula toimi vuosina 1932–1942 tiilitehtaan entisessä navetassa. Rakennuksessa oli myöhemmin mm. silkkikutomo. Se purettiin vasta v. 1990.

Jokela ilmakuvin

Jokela kasvoi rautatien ja teollisuuslaitosten ympärille. Vanhoissa kuvissa teollisuuslaitokset ovat hallitsevia. Värikuvat kertovat, että entisestä teollisuustaajamasta on kasvanut viihtyisä asuinalue.

Jokela ja tiiliteollisuus

Jokelan taajama alkoi kehittyä rautatien myötä. Alueella oli tiilenvalmistukseen hyvää savea, ja junalla tiilet voitiin kuljettaa rakennustyömaille. Jokelan Tiilitehdas aloitti toimintansa 1874. Jokelasta kehittyi muutamassa vuosikymmenessä monipuolinen teollisuustaajama.

Jokelan asema

Helsingin–Hämeenlinnan rautatie valmistui v. 1862. Alkuun junat pysähtyivät Jokelassa tarvittaessa. Oma asema saatiin vuonna 1875. Rautatien myötä alkoi Jokelan kehitys. Junalla saatiin Jokelan savesta tehdyt tiilet ja muutkin teollisuustuotteet asiakkaille.

Jokelan kartano

Tiilitehtaan omistajan taloa kutsutaan Jokelan kartanoksi. Talo on rakennettu 1880-luvulla. Nykyisin sininen talo kuuluu Jokelan vankilan alueeseen.

Jokelan kaupat

Jokelan kaupat olivat aiemmin rautatien molemmilla puolilla nykyisen Keskustien ja Siljalantien paikkeilla. Ennen alikulun ja uuden tien rakentamista Ridasjärventie kulki Siljalantien linjausta pitkin, joten se oli yksi alueen pääreiteistä.

Jokelan tiilitehdas

Jokelan Tiilitehdas toimi vuosina 1874–1959. Se oli Jokelan ensimmäinen teollisuuslaitos, jonka ympärille Jokelan taajama alkoi kasvaa. Tehtaan rakennukset ja savenotosta syntyneet lammet ovat edelleen Jokelan maamerkkejä.

Jokelan tiilitehtaan maatila

Jokelan tiilitehtaan ja yhteydessä toimi myös iso maatila. Se työllisti kymmeniä ihmisiä. Suuri navetta oli tiilitehtaan vieressä ja pellot tehdasalueen ympärillä.

Jokelan tiiliteollisuus

Jokelan keskustan alueella lammet ovat muisto tiiliteollisuudesta, jotka ovat syntyneet pohjaveden täyttämiin savenottokuoppiin.

Kellokoskea ilmakuvin

Kellokosken kylä on kasvanut vuonna 1795 perustetun ruukin ja Kellokosken kartanon paikalle vuonna 1915 perustetun sairaalan ympärille. Ilmakuvissa näyttäytyy vehreä ja viihtyisä kylä.

Kellokosken hautausmaa

Kellokosken hautausmaa oli pitkään Kellokosken Tehtaan ja Asutusalueen yhteinen ja siirtyi seurakunnan omistukseen vasta 1969. Hautausmaalla on mm. kartanon omistaneiden Björkenheimien ja Kellokosken Tehtaan Carlanderien sukuhauta.

Kellokosken kartano

Kellokosken kehitys alkoi kartanon perustamisesta 1760-luvulla alkoi. Kartanon alaisuudessa alkoi myös alueen teollinen toiminta. Kartanon tilalle tuli 1900-luvun alussa laaja pienviljelijäalue ja mielisairaala.

Kellokosken koulut

Nykyinen Kellokosken koulu valmistui 2018. Samalla yhdistyivät Ruukin koulu ja tien toisella puolella oleva yläkoulu ja lukio. Nykyinen Kellotupa oli aiemmin Kellokosken alakoulu. Vanha yläkoulu oli edempänä Linjamäen suunnassa, mutta se paloi v. 1942.

Kellokosken ruukki

Kellokosken ruukki toimi lähes 200 vuotta. Aluella kulkiessa voi vielä aistia vanhan tehtaan tunnelman. Nykyisin ruukki tarjoaa tilat monille yrityksille ja on viehättävä retkikohde.

Kellokosken sairaala

Sairaalan puisto ja rakennukset muodostavat viehättävän vehreän ympäristön keskelle Kellokoskea. Puistossa on maailman ehkä ainoa mielisairaalan potilaalle omistettu veistos"Prinsessa". Sairaala-alueen eri-ikäiset rakennukset kuvaavat hyvin laitosrakentamisen arkkitehtuuria ja tyylejä eri vuosikymmenillä.

Kellokosken sairaalamuseo

Sairaalamuseossa on mielenkiintoisia tarinoita sairaalan ja sen potilaiden historista ja mielisairaanhoidon kehittymisestä. Museossa selviää muun muassa se, kuka oli Prinsessa ja mikä on lobotomia-leikkaus.

Kellokoski ja ruukki

Kellokosken ruukki ja puistomaisessa ympäristössä oleva entinen sairaala-alue antavat Kellokoskelle omaleimaisen ilmeen. Kylän historiasta kumpuaa myös kulttuuria ja erilaisuutta arvostavan henki.

Kolsa ja muut tiilitehtaat

Alueen savimaat ja rautatieyhteys houkuttelivat paikalle Jokelan tiilitehtaan jälkeen muitakin tiilitehtaita. Jokelan Uusi Tiilitehdas perustettiin 1880-luvulla Hausjärven puolelle Kallioistenmaalle. Vuonna 1899 perustettiin Kolsan tiilitehdas ja 1952 Raken tiilitehdas.

Koulunlampi

Koulunlampi on alueen suurin, jossa joutsenet ovat tuttu näky kesäisin.

Kuivalammet

Vehreän Tehtaanpuiston alueella sijaitsevat Kuivalammet.

Laatikkotehdas

Oy Sörnäs Ab:n laatikkotehdas muutti Helsingin Vallilasta Jokelaan 1930-luvun lopulla. Se valmisti erilaisia pakkauslaatikoita ja myöhemmin myös valmistaloja ja parakkeja.

Metalliteollisuus Jokelassa

Jokelan Valu, Vuorenteko Oy ja Konepaja Lauri E. Rantakari ovat metalliteollisuuden pioneereja Jokelassa. Vuosikymmenien varrella Jokelassa on tehty metallista maatalouskoneita, tehtaiden koneita ja laitteita, polkupyöriä, sairaalatarvikkeita ja jopa kilpa-autoja.

Männistön tanssilava ja VPK

Männistössä viehättävä ympäristö ja vuonna 1953 rakennettu tanssilava ovat edelleen hyvässä iskussa. Siellä onnistuvat tanssit, erilaiset musiikkijuhlat ja muut. Lavaa ylläpitää Kellokosken VPK.

Omenalahti ja Rivieera

Omenalahden kävelysilta on Kellokosken pisin silta. Se avattiin vuonna 1984. Nimensä alue on saanut paikalla olleesta Omenatarhasta, jonka Kellokosken Tehtaan patruuna istutti työntekijälleen antamansa lupauksen mukaisesti.

Pato ja patoallas

Kosken ja padon päällä, avautuu näkymä kylän historiaan. Itäisellä rannalla on kartanon päärakennus, jonka ympärille syntyi mielisairaala. Alajuoksun puolella on vanha ruukki. Joen toisella puolen on kirkko ja vanhat työväen asuintalot.

Pesulanlampi

Paul Chmelewskin puistossa sijaitsee Pesulanlampi.

Polttomoottori Maija ja muita energian lähteitä

Polttomoottori Maija tuli Kellokosken tehtaan koneiden voimanlähteeksi 1910-luvulla. Kun Maija oli työnsä tehnyt, se siirrettiin muistomerkiksi kirkon viereen.

Ruukin kasarmit ja puisto

Ruukin työväenasunnot ovat omana kokonaisuutenaan Keravanjoen länsipuolella. Rakennukset ovat pääosin 1800–1900-lukunen taitteesta ja niiden keskellä on laaja puisto.

Ruukin kirkko

Kellokosken kirkko ja seurakuntakeskus ovat kauniilla paikalla patoaltaan äärellä. Kellokosken ruukinseurakunta perustettiin vuonna 1800. Kirkon viereen rakennettiin seurakuntakeskus vuonna 1978.

Ruukin sauna ja uimaranta

Ruukin punatiilinen sauna oli koko tehtaan asuntoalueen yhteinen. Saunojia riitti, sillä asunnoissa ei ollut kylpyhuoneita eikä vesijohtojakaan. Saunan lähellä olevalla uimarannalla tehdas järjesti työntekijöiden lapsille uimakouluja.

Tulitikkutehdas

Tulitikku Oy:n tehdas Jokelassa valmistui 1930-luvulla. Sampo-tikut ja sadat muut tikkumerkit tehtiin täällä. Rakennus on nykyisin vankilana.

Valolampi, Rantakarinlampi, Ventoniemenlampi

Valolammen, Rantakarinlammen ja Ventoniemenlammen kokonaisuutta ovat kutsutaan myös lintulammiksi runsaan lintulajiston johdosta.

Vanha valtatie

Vanha valtatie on osa Helsingistä Hollolan kautta pohjoiseen kulkevaa Savontietä. Vuoteen 1956 Kellokosken läpi kulki Helsingin ja Heinolan välinen päätie eli Valtatie 5.

Vanutehdas

Vanutehtaassa tehtiin muun muassa puuvilla- ja selluloosavanua, sideharsoa ja siteitä sekä rakennuseristeitä. 1980-luvulla rakennuksessa oli Tamron ambulanssitehdas.

Viinaprännistä Juhlataloksi

Kellokosken Juhlatalo rakennettiin alunperin viinatehtaaksi 1870-luvulla. Myöhemmin siellä toimi Kellokosken Tehtaan Juhlatalo, Itämerikeskus ja nykyisin Helsingin seurakuntayhtymän kurssi- ja leirikeskus.

Yhdistystalot ja vapaa-ajan vietto

Yhdistystalot olivat aikansa monitoimikeskuksia. Yhdistystaloista on edelleen alkuperäisessä käytössään Jokelan Työväentalo. Nuorisoseurantalo on purettu, ja Järjestötalo muutettu yksityiskodiksi.

Keski-Tuusula

Tuusulanjärvi ja Rusutjärvi antavat leimansa Keski-Tuusulalle. Lännessä ovat Tuusulan vanhat maatalouskylät Nahkela, Rusutjärvi, Vanhakylä ja Ruskela, Tuusulanjärven itäpuolella taas Tuomalan kylä. Niiden maisemassa vanha maanviljelyskulttuuri avarine peltoaukeineen näkyy edelleen viehättävällä tavalla. Tuusulanjärven lounaisrannan Paijala sekä itärannan Kirkonkylä ja Hyökkälä ovat osa Hyrylän seutua, ja niissä asutus on tiiviimpää mutta pientalovaltaista.   

Aleksis Kiven kuolinmökki ja Fjällbon puisto

Kansalliskirjailija Aleksis Kivi asui elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä Albert Stenvallin mökissä. Nykyisin mökki on kansallinen muistomerkki joka kertoo samalla maaseudun käsityöläisten elinolosuhteista 1800-luvun lopulla.

Anttilan alue ilmasta

Anttilan tila oli aikoinaan yksi Tuusulan kartanoista. Vuosina 1942–1992 alueella toimi Keskusosuusliike Hankkijan kasvinjalostuslaitos. Tuusulan kunnan omistamalle alueelle tulee lähivuosina pientalorakentamista ja ranta-alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan.

Erkkola

Runoilija J. H. Erkko oli omana aikanaan kulttuurin monitoimimies, jolle kansansivistystyö sydämen asia. Hän rakennutti Erkkolan kodikseen vuonna 1902. Taiteilijakoti Erkkola on vuodesta 2007 asti ollut Tuusulan kunnan omistuksessa ja on avoinna yleisölle ympäri vuoden.

Gustavelund

Gustavelundin kartanolla on monivaiheinen historia. 1900-luvulla kartanossa toimi Matkailu- ja Turistihotelli ja myöhemmin paikasta tuli Kunnallisopisto. Nykyisin asiakkaita palvelee monipuolisesti Kokoushotelli Gustavelund.

Gustavelundin seutu ilmasta

Gustavelundin tilan mailla on vuosikymmenien aikana rakennettu paljon. Vanhan kartanon paikalle rakennettiin 1960-luvulla Kunnallisopisto, joka on nykyisen kokoushotelli Gustavelundin ydin. Tilan maille on noussut muun muassa Mattilan ja Saviriihen asuntoalueet.

Halosenniemi

Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti. Komea talo valmistui pitkälle kallioiselle niemelle vuonna 1902. Nykyisin Halosenniemi on taiteilijakotimuseo, jonka Halosten elämästä kertova sisustus ja vaihtuvat taidenäyttelyt antavat aina uusia näkökulmia taiteeseen.

Järvenpää ja Rantapuisto

Rantapuisto on järvenpääläisten yhteinen olohuone. Puistossa järjestetään paljon tapahtumia, muina aikoina mm. uimaranta, leikkipuisto ja vehreä ympäristö viihdyttävät puistossa kulkijaa.

Kallio-Kuninkala

Kallio-Kuninkala oli aikoinaan vuorineuvos K. A. Paloheimon omistuksessa. Paloheimot vaikuttivat monella tavalla Suomen talous- ja sivistyselämään. Tuusulassa he olivat osa taiteen ja tieteen edustajien yhteisöä. Kallio-Kuninkala on nykyisin Sibelius-Akatemian kurssikeskus. Kesäisin alueella on kahvila.

Kirkonkylän kylämäki

Kirkonkylään rakennettiin Tuusulan kunnan varhaiset julkiset rakennukset. Koivukuja (1895) oli pitäjän ensimmäinen vanhainkoti, jonka Tuuskoto sitten korvasi. Kunnantalo valmistui vuonna 1913.

Kirkonkylää Tuuskodon paikkeilta ilmasta

Tuuskoto rakennettiin Kirkonkylään vuonna 1932. Vuosikymmenten saatossa laitos on laajentunut moneen suuntaan. Ilmakuvissa näkyy myös Kirkonkylää laajemmin.

Krapi

Krapin tila on kehittynyt perinteisestä maalaistalosta monipuoliseksi ravintola- ja elämyspalveluiden tuottajaksi. Myös Keski-Uudenmaan Teatterin kesäteatteri toimii Krapilla.

Onnela

Onnelan historiaan kuuluu muun muassa runoja ja rakkautta. Huvilan omisti 1900-luvun alkupuoliskolla neiti Johanna Björklund, joka alkoi pitää siinä runoilijoiden suosimaa täysihoitolaa. Nykyisin perinteitä jatkaa Krapin Onnela.

Paijalan hautausmaa ja kappelit

Paijalan hautausmaa vihittiin vuonna 1896. Vanha kappeli on E. A. Kranckin v. 1910 suunnittelema. Uusi kappeli valmistui 1993 ja sen suunnitteli Tapio Suomalainen.

Paijalan kylä ja Anttilan kartano

Paijalan kylän keskusta oli ennen maantien ja Tuusulanjärven välissä niin sanotussa Alikylässä. Vähitellen Anttilan kartano jäi Alikylään yksin ja monet kylän vanhoista maatiloista siirtyivät Paijalan kylätien varteen.

Ruskelan kylä

Ruskelan kylän maisema laajoine peltoaukeineen on maanviljelyksen kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Kylän kantatilat ovat Monsas (nyk. Rantamo) ja Borgman eli Perttula.

Rusutjärvi

Rusutjärven pinta-ala on 133 hehtaria ja suurin syvyys 3 metriä. Rusutjärven itärannalla on EU-uimaranta. Rusutjärvi on hyvä alkukesän yölaulajakohde.

Saksan puustelli

Hyrylän varuskunta perustettiin Saksan puustellin maille 1850-luvulla. Tilan päärakennus on osa Ilmatorjuntamuseota, ja siellä esitellään Tuusulan sotilasperinteitä.

Salmela ja Iloniemi – Kirkkotien suurhuvilat

Salmela ja Iloniemi ovat Kirkkotien komeita suurhuviloita 1800-luvun loppupuolelta. Iloniemessä asui kanttori Sakari Soinne perheineen. Molemmat huvilat ovat edelleen yksityiskoteja.

Sarvikallio

Jylhä Sarvikallio on keskeinen osa Tuusulanjärven kulttuurimaisemaa. Kallio on perinteinen retkipaikka, jonne myös kultakauden taiteilijaperheillä oli tapana tehdä retkiä soutuveneellä. Nykyään Sarvikallion laella ja takarinteillä on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen 36 hehtaarin virkistysalue.

Syväranta

Syvärannan historiaan mahtuu muun muassa jaksot venäläisen vallasväen loistohuvilana, sanomalehtimiesliiton lepokotina ja Lotta Svärd -järjestön kurssikeskuksena. Vanha Syväranta paloi v. 1947. Vuonna 1995 rakennetussa uudessa Syvärannassa toimii Lottamuseo.

Taistelukoulun alue

Taistelukoulun aluella toimi vuosina 1921–1944 suojeluskuntajärjestön Päällystökoulu. Sotien jälkeen Taistelukoulu on ollut puolustusvoimien käytössä.

Taiteilijakodit Ainola, Ahola ja Suviranta

Ahola, Suviranta ja Ainola ovat kävelyetäisyydellä toisistaan. Niiden asukkaat muodostivat ainutlaatuisen naapuruston, jossa oli edustettuna suomalainen kirjallisuus, kuvataide ja musiikki.

Tiilikanoja ja Koivulahti

Tiilikanoja on tyylikästä 1930-luvun funktionalismia. Aikoinaan se oli lasitehtailija Leppälän kesäpaikka. Nykyisin se on Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa. Kaunis, vaaleanruskea Koivulahden huvila oli aikoinaan ruukkumaakari Grönroosin koti. Nykyisin talo on osa Taistelukoulun aluetta.

Tuomalan kylä ja Tuusulan kansanopisto

Rantatien halkoma Tuomalan kyläkeskus muistuttaa yleishahmoltaan vielä vanhoista maalaiskylistä, jossa kylän talot olivat lähekkäin kylämäellä tai maantien varressa. Vuonna 1908 rakennettu kansanopisto, nykyinen Pekka Halosen akatemia, on sekin Tuomalassa.

Tuusulan asuntomessualueet 1970, 2000 ja 2020

Tuusulassa on järjestetty kolmet asuntomessut. Ensimmäiset olivat Tuusulan Lahelanrinteessä 1970. Vuonna 2000 Tuusula isännöi Asuntomessuja Nummenharjussa. Puustellinmetsän Asuntomessut järjestettiin 2020.

Tuusulan kirkko ja kirkkomaa

Tuusulan tunnelmallinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1734. Vanha kirkkomaa ja sankarihauta-alue kirkon ympärillä kertovat pitäjän historiasta.

Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö

Monet Suomen kultakauden taiteilijat asettuivat Tuusulanjärven itärannalle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Rantatien varteen syntyi ainutlaatuinen taiteilijayhteisö.

Tuusulan Rantatien eteläpää ilmasta

Tuusulan Rantatien kuvat ovat vuosilta 1986 ja 2013.

Tuusulan Rantatien pohjoispää ilmasta

Ilmakuvia Tuusulan Rantatieltä 1986 ja 2013.

Tuusula syntyi vuonna 1643

Periaatepäätös Tuusulan kappeliseurakunnan perustamisesta tehtiin 22.7.1643. Seurakunnat vastasivat aiemmin myös kuntien tehtävistä, ja siksi myös Tuusulan kunnan syntymäpäivä lasketaan tästä päivästä.

Työväestön elämää Koskenmäellä

Koskenmäen asukkaiden sosiaalinen kirjo oli laaja. Oli varakkaita huvilanomistajia, menestyviä liikkeenharjoittajia ja koko joukko erilaisia käsityöläisiä ja muita ammatinharjoittajia.

Vanhankylän isäntä Nils Stålhana

Vanhankylän kartanon isännän Nils Stålhanan (n. 1594–1657) aatelistunnus oli pistoolin rataslukko. Stålhana vaikutti suuresti Tuusulan kappeliseurakunnan perustamiseen, ja siksi sama aseenlukko löytyy myös Tuusulan kunnan vaakunasta.

Vanhankylän kartano

Vanhankylän kartanon ensimmäinen isäntä oli ratsumestari Nils Stålhana, joka vaikutti vahvasti Tuusulan pitäjän syntyyn. Nykyisin Vanhakylä tarjoaa monenlaisia vapaa-ajan palveluita. Alueen tapahtumista Puistoblues on kuuluisin.

Vanha-Toivola, Pikku-Toivola ja muut Tuusulanjärven suurhuvilat

Vanha-Toivola on rakennettu 1870-luvulla. Sen historia liittyy avioliiton kautta Vanhankylän kartanon Åströmeihin. Kartanon tytär Anni Åström asui loppuelämänsä viereisessä Pikku-Toivolassa.

Viljamakasiinit, kansakoulu ja työläiskotimuseo

Kirkon lähelle rakennettiin myös viljamakasiinit ja koko kunnan ensimmäinen kansakoulu, joka valmistui 1875. Työläiskotimuseo kertoo Tuusulan käsityöläisten elämästä.

Väinölä, vanha terveystalo ja Hyökkälän koulu

Kirkkotien alkupäässä on kolme eri aikakausien julkista rakennusta. Nuorisoseurantalo Väinölä on rakennettu 1921. Hyrylän entinen terveystalo (nykyinen steinerpäiväkoti Pohjantähti) 1940-luvulla ja Hyökkälän koulun vanhin osa 1950-luvulla.

Etelä-Tuusula

Etelä-Tuusulaan mahtuu melko tiheästi asuttuja alueita kaupallisine palveluineen, mutta myös luonnonläheisyyttä. Tuusulanjokilaakso rantaniittyineen ja -peltoineen halkoo maisemaa Hyrylässä, Lahelassa ja Ruotsinkylässä. Hyrylän suuralueella Hyrylässä, Riihikalliossa, Paijalassa ja Lahelassa asuu suurin osa tuusulalaisista.

Denisoff ja huvilaelämää

Paijalaan syntyi 1900-luvun alussa suomalaisten ja venäläisten asuttama huvilayhteisö. Asessori Denisoff rakensi kesäpaikakseen maatilan nykyisen Kalamestarinpolun varteen.

Gästgifvars – Viksberg – Rustholli

Hyrylän kylän kantatalo Gästgifvars jakautui 1750-luvulla. Syntyi Alitalo ja Ylitalo. Alitalo jäi Gästgifvarsin vanhalle tontille. Virallisesti tilan nimi on Viksberg, mutta yleensä komeaa taloa tiluksineen on kutsuttu Rustholliksi. Tilan kaunis pihapiiri ja hoidetut rakennukset ilahduttavat ohikulkijoita edelleen.

Huokaustenlaakson reunalla

Vanhan Järvenpääntien ja Nappulakadun kulmilla oli myös puisia asuin- ja liikerakennuksia, muun muassa Kulmakuppila ja suutari Männikön talo.

Hyrylän hävittäjistä logistiikkakeskuksiin

Tuusulan sijainti lähellä pääkaupunkiseutua vaikutti siihen, että Tuusulan soravaroilla oli kysyntää. Tuusula tuli tutuksi soraa kuljettavista "Hyrylän hävittäjistä". Nykyisin kuljetus-, autokauppa- ja logistiikka-ala elää alueellamme vahvana.

Hyrylän keskusta – Kauppatien seutu ylhäältä

Hyrylän keskusta-alue on pitkä ja kapea, sillä keskusta sijoittui maanteiden risteysaluelle ja on laajentunut teiden varsia pitkin etelään ja pohjoiseen. Keskusta-alue on viime vuosikymmenien aikana saanut kaupunkimaisen leiman.

Hyrylän keskustan eteläosa ilmasta

Hyrylän eteläisen keskustan ilme oli varsin maalaismainen 1990-luvun alkuun asti. Maamerkkinä oli vanha mylly korkeine siiloineen. Peltolan tilakeskuksen ja Hyrylän myllyn paikalle rakennettiin S-market ja Teboil-huoltoasema parkkialueineen. Tien toisella puolella ollut

Hyrylän keskustan pohjoisosa ylhäältä

Hyrylän keskustan pohjoisosassa on paljon kunnallisia ja kaupallisia palveluja. Punatiiliset julkisivut muistuttavat alueen varuskuntahistoriasta ja 1900-luvun alussa rakennetuista tiilikasarmeista.

Hyrylän pohjoinen keskusta muuttuu

1980-luvulta lähtien keskustan pohjoisosaan rakennettiin kaupallisia palveluita. Nykyisen kirjaston rakennus valmistui vuonna 1981 ja muut kaupalliset palvelut 1983–2003. 2020-luvulla keskusta uusiutuu ja laajenee Tuusulanväylän itäpuolelle.

Hyrylän venäläinen historia

Varuskunnan ansiosta Hyrylän palvelut kehittyivät. Kylään asettui paljon kauppiaita ja eri alojen käsityöläisiä ja ammatinharjoittajia. Monet heistä olivat kotoisin Venäjältä tai Vienan-Karjalasta.

Jussila ja Ali-Posti

Jussila oli vanha ratsutila joka 1760-luvulla jaettiin Yli-Jussilaksi ja Ali-Jussilaksi. Ali-Jussilan tila siirtyi Sjöblomin suvulle 1800-luvulla. Ali-Posti on osa Postin tilaa. Siitä lohkotulle tontille rakennettiin Prijuutti.

Kauppatien eteläpäässä oli Hyrylän vanha keskusta

Hämeentien ja Lahdentien risteys oli 1960-luvulle asti keskellä Hyrylää. Hyrylän liikekeskusta – kaupat, kahvilat ja huoltoasema - rakentuivat teiden muodostamaan kapeaan kiilaan kylän keskellä olevan varuskunnan eteläpuolelle.

Kauppatien keskivaiheilla

Keskellä Hyrylää oli pitkään Tuusulan Säästöpankki. Vuosina 1928–1966 se toimi kauppias Worobjeffin entisessä kauppatalossa. Uusi komea pankkitalo valmistui samalle tontille 1966. Kauppatien toisella puolella toimi muun muassa Osuuskauppa Ahomaa.

Kauppatien pohjoispää

Nykyinen Kauppatie oli aikoinaan Hämeentietä. Tien varrelle, kylän keskellä olevan varuskunta-alueen eteläpuolelle, sijoittui pääosa Hyrylän kaupallisista palveluista. Tien pohjoispäässä oli 1900-luvun alussa Gustafssonin kauppa, Jegorovin leipomo ja Yli-Postin tilakeskus.

Kievarin alueella oli ennen Ylitalo

Gästgifvars jakautui 1850-luvulla Rustholliin ja Ylitaloon. Ylitalo sijaitsi aivan Hämeentien varressa ja kievaritoiminta jatkui sen puitteissa. Tilakeskus jäi 1990-luvulla osittain uuden Tuusulanväylän alle. Kievarin asuntoalue on rakennettu tilan maille.

Kino, Rapsikanmäki ja entinen kunnantalo

Koskensillantie noudattelee Hyrylän läpi kulkeneen Hämeentien vanhaa linjausta. Tien varrelle rakennettiin 1953 komea Apteekin talo ja sen viereen nousi elokuvateatteri Hyrylän Kino. Rapsikanmäessä oli aiemmin Hyrylän alakoulu.

Klaavolan ja Ilmatorjuntamuseon seutu ylhäältä

Klaavolan talon ja Ilmatorjuntamuseon seutua kuvasi ilmasta vuonna 1986 valokuvaaja Matti Soinne.

Koskenmäen päällä

Koskenmäen päällä oli aikoinaan mäen päällä oli kaksi kauppaa: Elanto ja Talouskauppa ja linja-autohalli. Maantien varrella oli ennen kuten nytkin myös kulmakunnan kioski.

Koskenmäen seutua lintuperspektiivistä

1900-luvun alussa Koskenmäki oli yksi Tuusulan käsityöläisalueista. Maisemassa se näkyi tiheänä mökkiläisasutuksena. 2000-luvun alun Koskenmäki on tiivis mutta vehreä asuinalue lähellä Hyrylän palveluita.

Koskenmäki ja Koskensilta

Koskenmäki oli ennen tiheästi asuttu käsityöläisalue. Koskenmäellä on myös Tuusulan ensimmäinen työväentalo, Hyrylän Torppa, jossa on toimittu jo vuodesta 1903. Koskensillan seudulla oli ennen mylly, kahvila ja saha.

Koskenrinteen kulmilla

Koskensillalta Koskenmäelle mentäessä tien vasemmalla puolella on nahkatehtailija Tikkaselle kuulunut Tuomela ja sen jälkeen lihakauppias Oskari Salmen Koskela. Oikealla puolella on Vasili Karjalaisen rakennuttama kauppatalo.

Koskensillalla

Koskensillalla vanha Hämeentie (nykyinen Koskenmäentie) ylittää Tuusulanjoen. Koskensillan pielessä on aikoinaan ollut muun muassa mylly ja saha sekä kahviloita.

Liiketalot vanhan Järvenpääntien varrella

Hyrylän vanhan liikekeskustan eteläpää sijoittui Järvenpääntien ja Hämeentien haaraan. Nykyinen Kaupparaitti keskustassa on säilynyt pätkä Järvenpääntietä. Sen varrelle ovat edelleen Haikosen kirjakaupan talo, Poliisi Laineen talo ja Mäntymäki. Tien varrella oli myös elokuvateatteri ja kunnanlääkärin talo.

Mikkola antoi nimen asuinalueelle

Mikkola on yksi Hyrylän vanhoista tiloista. Tilan nimi juontaa todennäköisesti juurensa taloa 1600-luvulla isännöineestä Mikko Einonpojasta. Vuosisatoja myöhemmin tilan nimi puolestaan antoi nimen koko asuinalueelle.

Ortodoksikirkko

Venäläisen varuskunnan ortodoksikirkko valmistui vuonna 1900. Se purettiin vuonna 1958. Kirkon paikalla on nykyisin muistokivi. Harjun laelle rakennettiin 1950–60-lukujen taitteessa viisi kerrostaloa, joihin tuli varuskunnan henkilökunnan asuntoja.

Peltolan paikalle tuli S-market

Vanha Peltolan talo sijaitsi satoja vuosia ryhmäkylässä Mikkolan ja Gästgifvarsin välissä, mutta on siirtyi sitten pohjoisemmaksi. Nykyisin Peltolan tilakeskuksen paikalla on S-market ja muita liikkeitä.

Puuvaruskunta

Varuskunta oli keskellä nykyistä Hyrylää 1850-luvulta 1960-luvulle. Keskuskenttä oli suunnilleen nykyisen sosiaali- ja terveysaseman kohdalla.

Rauhalinna – Karttusen maakauppa – Prijuutti

Prijuutti oli ensin Aleksander Karttusen kievari ja sitten koko keskisen Uudenmaan ensimmäinen kauppa. Vuosina 1908–1967 se oli venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen kesäsiirtola, jossa lomailivat ensin lapset ja myöhempinä vuosina vanhukset.

Sotilasperinteet

Tuusulassa on vahvat sotilasperinteet. Hyrylä oli varuskuntapaikka 150 vuoden ajan. Itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä Tuusulassa olivat vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen koulutuskeskukset, joiden tarina jatkuu Taistelukoulun alueena ja Lottamuseona.

Terveyskeskus ja seurakuntakeskus

Terveyskeskus ja seurakuntakeskus rakennettiin varuskunnalta vapautuneelle alueelle. Terveyskeskus valmistui 1970 ja seurakuntakeskus jo 1967. Molemmat olivat aikanaan hyvin moderneja rakennuksia.

Tiilivaruskunta

Hyrylän punatiiliset kasarmirakennukset on rakennettu venäläisen varuskunnan aikana vuosina 1900–1915.

Tuusulanjokilaakso ilmasta

Tuusulanjoki on noin 15 kilometriä pitkä. Se lähtee Tuusulanjärvestä ja laskee Vantaanjokeen. Tuusulanjoen kulttuurimaisema on maisemallisesti arvokasta viljelysmaisemaa, joka on erityisen hyvin säilynyt Ruotsinkylässä.

Tuusulan nahkatehdas

1900-luvun alussa Tuusulanjoen molemmilla puolilla oli nahkurinverstas. Nahkatehdas toimi Tuusulanjoen varrella nykyisessä Jokipuistossa vuoteen 1952.

Tuusulan tunnusmerkit

Tuusulan tunnuksista tärkein on vaakuna. Aseenlukko kertoo seurakunnan perustamisvaiheista ja sotilasperinteistä. Alaosan laakerinlehvä muistuttaa rikkaasta kulttuuriperinteestä. Tuusulan nimikkokasvi on pihlaja ja nimikkolintu satakieli.

Tuusulan urheilukeskus ylhäältä

Tuusulan urheilukeskus tarjoaa hyvät puitteet moneen urheilulajiin. Urheilukeskus on rakennettu entiselle soranottoalueelle ja on hyvä esimerkki soranottoalueiden uusiokäytöstä ja maisemoinnista.

Työväenyhdistys ja Torppa

Tuusulan Työväenyhdistys perustettiin kirkonmäellä 27.5.1900. Vuonna 1903 yhdistys osti kirvesmies Liljan mökin Koskenmäeltä. Pienestä alusta on useiden vaiheiden jälkeen kasvanut yhdistys- ja juhlatalo Hyrylän Torppa.

Varuskunnan laidalla

Hyökkälän kylässä Tuusulanjoen rannalta lähdettäessä ensimmäinen varuskunnan rakennus on ollut miehistösauna.

Varuskunta 1918–1950

Suomalainen varuskunta muutti venäläisiltä tyhjiksi jääneisiin rakennuksiin. Varuskunnan keskuskenttä oli keskellä Hyrylää suunnilleen nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla 1960-luvun loppupuolelle saakka.

Varuskunta 1951–2006

Olympiakasarmi oli koko itsenäisyydenajan ensimmäinen merkittävä varuskuntarakennus Hyrylän varuskunnassa. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti toimi Tuusulassa 1957–2006.

Venäläinen koulu ja varuskunnan kerhot

Vuonna 1906 upseerien asuintaloksi valmistunut rakennus on ollut myös varuskuntakerhona. Sen vieressä oli aikoinaan venäläinen koulu.

Vähämuori eli Lokanen

Vähämuorin tilaa isännöi vuodesta 1647 lähes kolme vuosikymmentä leskivaimo Marketta Heikintytär. Ehkä hän oli lyhyenpuoleinen nainen. Tilan rinnakkaisnimenä oli myöhemmin Lokanen. Nykyisin tilakeskuksen paikkeilla on kerrostalot Vähämuori ja Vähävaari.

Yli-Jussila ja Hyrylän mylly

1760-luvulla Jussilan kantatilasta lohkotulla Yli-Jussilalla on ollut monia omistajia. Yksi tunnetuimmista on ollut maanviljelijä ja ministeri Juho Niukkanen. Hän rakensi myös Hyrylän maamerkkinä olleen myllyn 1940-luvulla.