Liiketalot vanhan Järvenpääntien varrella

Tuusulanväylän rakentaminen ja tien linjauksen muuttaminen Hyrylän kohdalla muutti keskustan rakennetta ja ihmisten reittejä. Uusi tie avattiin liikenteelle syksyllä 1994. Kauppatie 7–11 kerrostalot rakennettiin osin vanhan tien päälle vuosituhannen vaihteessa. Järvenpääntiestä jäi jäljelle vain pieni pätkä, joka nimettiin Kaupparaitiksi. Aiemmin sen varrella olevat talot olivat olleet vilkkaan väylän varrella ja oleellinen osa Hyrylän keskustaa ja sen palveluja.

Kauppias Semjonoff myi tontit

Kauppias Nikolai Semjonoff (1838–1909, nimi esiintyy myös muodossaSemenoff, Semenov)  omisti aikoinaan noin hehtaarin kokoisen Katrinelundin palstan juuri näillä kulmilla. Semjonoffilla oli kauppa Viaporissa (Suomenlinnassa) ja sivuliike Hyrylässä - todennäköisesti juuri näillä paikkein. Vuonna 1925 Semjonoffin perikunta myi palstan Johan Fieandtille. Tämä puolestaan myi suuresta tontista palstat seppä Rautakorvelle, poliisi Laineelle ja valokuvaaja Haikoselle. 

Semjonoff jätti itselleen noin 1100 neliön kokoisen Katrinelundin huvilapalstan, joka oli aivan venäläisen koulun (myöh. aliupseerikerho, palanut 1974) lähellä. Se ilmeisesti sulautui sitten varuskunnan maihin.

Leipomosta maamiesseuran taloksi

Fieandti piti jo Hyrylässä Kahvila Päivölää, joka toimi Järvenpääntien varrella olleessa rakennuksessa. Leipomokin hänellä jo oli ja se toimi Kaupatien varrella talossa, josta sitten tuli Mustosen kauppa. Uudelle tontille hän rakennutti  vuonna 1929 komean hirsirakennuksen, johon leipomotoiminta siirtyi. Rakennukseen kierrätettiin myös Siippoon Kylä-Heikkilän talon hirret, pääosa suuren rakennuksen hirsistä kaadettiin kuitenkin palstan mäntymetsästä. 

Leipomo ajautui konkurssiin vuonna 1931. Tila siirtyi ensin Maakauppiaiden osakeyhtiölle, jolta Tuusulan Suojeluskunta ja Tuusulan Lotta-Svärd ostivat Mäntymäen helmikuussa 1939. Sota-aikana rakennuksessa oli molempien paikallisten yhdistysten esikunta ja Hyrylän ilmavalvonnan toimistotilat. Hälytysten antamiseen tarkoitettu laite oli pihavarastossa. Itse ilmavalvonta tapahtui ortodoksikirkon kupolin paikalle tehdystä tornista. 

Valvontakomissio lakkautti suojeluskunta- ja lottajärjestöt syksyllä 1945. Tuusulassa oli kuitenkin ennen lakkauttamista ehditty lahjoittaa kiinteistö Tuusulan Maamiesseuralle. Sen omistaja-aikana pääosa talosta oli vuokrattuna. Vuokralaisina rakennuksessa on ollut useita perheitä ja yrityksiä, muun muassa herrojen Lund ja Lahdenperä omistama Silkkikutomo. 1980–1990-luvuilla talossa oli pitkään antiikkiliike. Maamiesseura myi kiinteistön Tuusulan kunnalle 1990-luvun lopulla. Vuodesta 2009 se on ollut pääasiassa alueen eläkeläisjärjestöjen käytössä kokoontumispaikkana.

Poliisi Laineen talo ja Haikosen kirjakauppa

Poliisi Nestori Laine rakensi oman talonsa aivan maantien varteen vuosina 1927–28. Kauniissa mansardikattoisessa rakennuksessa oli asuintilaa kahdessa kerroksessa. Kivijalkaan tuli liiketilaa.Tarinan mukaan kellaritiloissa sijaitsi myös poliisi Laineen epävirallinen putkatila.

Rakennuksessa toimi pitkään Hyrylän asuste ja kemikalioliike. Ainakin 1960-luvulla kaupan nimi oli Kemikalio-Nenonen. Sittemmin talossa oli muun muassa kalastustarvikseliike.  2010-luvulla talossa oli Omia Polkujaan kulkevien kauppa ja kirpputori.

Haikosen talo on rakennettu samoihin aikoihin kuin poliisi Laineen talo. Lauri Haikosella oli talossa kirjakauppa ja valokuvaamo. Rakennus oli alkujaan mansardikattoinen ja ajan tavan mukaan alakerrassa oli liiketilat ja yläkerrassa asuintiloja. 1950–60-luvulla tehty iso remontti on muuttanut talon hahmoa ja julkisivumateriaalia. Lauri Haikosen poika Pentti Haikonen jatkoi kirjakaupan pitoa pitkään ja kaikkiaan kirjakauppa toimi rakennuksessa vuosikymmeniä. 2010-luvulla talossa oli lastentarvikkeita myyvä Murula.

Samaan aikaan Poliisi Laineen ja Lauri Haikosen kanssa rakensi talonsa alueelle myös seppä Rautavesi. Tämä Ahjola-niminen tontti oli hieman kauempana Järvenpääntiestä ja jäi Tuusulanväylän alle, kun tielinjausta muutettiin ja tie nelikaistaistettiin 1990-luvun alussa.

Elokuvateatteri Tivoli

Haikosen perheellä oli myös elokuvateatteritoimintaa Hyrylässä. Elokuvateatteri Tivoli toimi 1920-luvun puolivälistä lähtien. Lauri Haikosen isä August Haikonen oli Pietarissa oppinsa saanut kelloseppä, joka Tuusulassa keskittyi paljolti valokuvaajan ammattiin. Myös Lauri Haikosen liiketoiminnan yhtenä kivijalkana oli valokuvaus. 

Tivoli oli Järvenpääntien varrella tien länsipuolella hieman Mäntymäestä pohjoiseen. Sisäänkäynti elokuvateatteriin oli suoraan Järvenpääntieltä ja katsojia saliin mahtui noin 200 henkeä. Vuonna 1951 elokuvanäytännöt Tivolissa loppuivat. Lauri Haikonen oli rakennuttanut Hyrylään uuden noin 300 paikkaisen Hyrylän Kinon nykyisen Koskensillantien varrelle. Siellä elokuvia näytettiin 1980-luvun alkuun. 

Möllerin talo

Moni muistaa vielä kunnanlääkäri Gert Möllerin, jonka mukaan kunnanlääkärin virkataloakin kutsuttiin Möllerin taloksi. Rapattu tiilirakennus valmistui vuonna 1950 silloisen Järvenpääntien itäpuolelle Haikosen kirjakaupasta etelään. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Arvo O. Aalto. Talossa oli lääkärin vastaanottotilat ja virka-asunto. Ensimmäinen kunnanlääkäri, joka talossa työskenteli on Kirsti Valanto. Vuonna 1955 kunnanlääkärin virkaan tuli Gert Möller, joka toimi Tuusulassa vuoteen 1979. Hän oli potilastyölle omistautunut lääkäri ja saavutti tuusulalaisten keskuudessa lähes legendaarisen maineen. 

Uusi terveyskeskus valmistui 1970. Vanhassa kunnanlääkärin talossa toimi sitten 1980-luvulle asti kunnan eläinlääkärin vastaanotto. Viimeisimmäksi talo oli työttömien toimintakeskuksena. Rakennus purettiin vuoden 2005 paikkeilla ja seuraavana vuonna tontille rakennettiin Möllerinkulma-niminen kerrostalo.