Jokelan tiilitehdas

Jokelan Tiilitehdas oli tuotannoltaan ajoittain maamme suurin tiilitehdas. Ensimmäisinä vuosina tehtaalla oli vain muutama ympärivuotisesti palkattu työntekijä sekä kesäaikaan tarpeellinen määrä kausityöntekijöitä. 1880-luvulla työntekijöiden määrä oli sulan maan aikaan 150 ja kymmenen vuotta myöhemmin 200.

Chmelewski oli paikkakunnan suurmies

Tehtaan ja koko Jokelan alkuvuosikymmenien suurmies oli Paul Chmelewski, joka tuli Jokelan tiilitehtaan osaomistajaksi 1877 ja hankki koko tehtaan osakekannan itselleen seuraavan viiden vuoden aikana. Tiilitehdas kasvoi ja kehittyi. Sinne rakennettiin tehtaan omistajan itsensä suunnittelema rengasuuni, joka patentoitiin monessa maassa.

Chmelewski rakennutti perheelleen asuinrakennuksen rautatien toiselle puolelle. Komeaa taloa alettiin kutsua Jokelan kartanoksi. Tiilitehtaan yhteyteen hän perusti myös ison maatilan. Niin saatiin hyötykäyttöön laajat maa-alueet, joilla varauduttiin saven oton tulevaisuuden tarpeisiin. 

Lisäksi Chmelewski ylläpiti 1800-luvun lopulla paikkakunnan kestikievaria, vaikutti postitoimipaikan perustamiseen ja perusti Jokelaan ensimmäisen kansakoulun.

Grönqvistin ja Blennerin aika 1902–1933

Tehtaan seuraava omistaja oli Fredrik Wilhelm Grönqvist. Hän osti tiilitehtaan vuonna 1902. Grönqvistin suvun omistaja-aikana tiilitehtaalle rakennettiin toinen rengasuuni, joka kaksinkertaisti tuotannon. Jokelan tiilitehtaan suurimmat tuotantoluvut saavutettiin 1910-luvulla, kun tehtaalla valmistui 6,5–8 miljoonaa tiiltä vuosittain.

Johannes Blenner tuli tiilitehtaan omistajaksi  vuonna 1917. 1930-luvun lama vei Blennerin konkurssiin. Tehtaan toimintaa jatkoi Oy Jokelan Tiilitehdas Ab. Maatilasta perustettiin erillinen osakeyhtiö Oy Jokelan Kartano Ab. Johtajan asuinrakennus myytiin vastaperustetulle Tulitikku Oy:lle.

Nikander valmisti tiilet omille rakennustyömaille

Vuonna 1937 omistajaksi tuli kauppaneuvos Nikander, jolla omisti muun muassa rakennustoimiston Helsingissä ja Bergstadin kartanon lämminverisiittolan Porkkalassa. Nikander siirsi samana vuonna myös omistamansa Oy Sörnäs Ab:n laatikkotehtaan Helsingin Vallilasta Jokelaan.

Tiilitehdasta uudistettiin paljon vielä 1950-luvulla, mutta tiilialalla oli ylituotantoa ja elementtirakentaminen oli valtaamassa alaa. Viimeiset tiilet poltettiin vuonna 1959 ja vuoden 1960 tehdasta päätettiin pitää seisokissa. Tuotanto ei kuitenkaan enää koskaan käynnistetty. Tuusulan kunta osti vuonna 1985  Jokelan Tiilitehtaan rakennukset ja maat, yhteensä noin 124 hehtaaria.    

Työväenasuntoja ja muita rakennuksia

Tiilitehtaan vanhin jäljellä oleva rakennus on hirsinen konttorirakennus Nukarintien varrella. Sen  ulkorakennus on lähes tiessä kiinni. Se on todennäköisesti vuodelta 1878.

Suurin osa tiilitehtaan nykypäivään säilyneistä rakennuksista ovat 1930-50-luvuilta, mutta ne ovat aikalailla vanhoilla paikoillaan ja kertovat siten myös 1800-luvun olosuhteista. Tiilitehtaan rengasuuni suojarakenuksineen on 1930-luvulta, keinokuivaamo-osa rakennettiin vuonna 1948 ja uusi konehuone vuonna 1953.  Puurakenteinen ruokalarakennus alueen keskellä valmistui vuonna 1947.  Se on valmistettu viereisen laatikkotehtaan elementeistä.  

Monet tiilitehtaan ja maatilan työntekijöistä asuivat tehtaan omistamissa asuinkasarmeissa, joita olivat muun muassa Kellokasarmi, Pehtorin talo ja Kaksinkertainen sekä Lokkistenmäellä olleet asuinrakennukset.

Työväelle rakennetuissa asuinrakennuksissa oli yleensä monta asuntoa, siksi niitä kutsuttiin kasarmeiksi. Viimeisimpänä niistä oli jäljellä radanvarsitien varrella sijainnut suuri Jokelantalo, joka purettiin vuonna 2015. Se oli rakennettu vuonna 1908. Siinä on 12 hellahuonetta eli kahdentoista tiilitehtaan työntekijäperheen koti. Jokainen koti oli 28 neliömetrin kokoinen. Jokaiseen asuntoon oli oma sisäänkäynti umpikuistin kautta. Lisäksi kotiin kuului oma puuliiteri ja oma ulkovessa. Talon asukkaiden yhteinen sauna oli jokivarressa. 

Asuinkasarmien lisäksi myös ulkokuivaamovakit, rautatien sivuraide suoraan tehtaalle ja oma pieni raideverkosto savenottoalueilta tehtaalle on hävinnyt maisemasta. 

Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö

Jokelan Tiilitehdas ja sen ympärille kasvaneet teollisuuslaitokset muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Se on mukana Museoviraston arvokkaiden kulttuuriympäristöjen listassa. 

Tiilitehtaan tuotantorakennus, tiiliuuni ja uunin savupiippu suojeltiin vuonna 2000 rakennussuojelulain perusteella. Suojelukohteena mainitaan erityisesti tiilitehtaan uuni, joka on Hoffman-tyyppinen 57 metriä pitkä vuosina 1937–1938 valmistunut rakennelma.

Alueen tiilitehtaiden perinteitä on vaalinut vuonna 1998 perustettu Jokelan tiilitehdasperinne ry. Yhdistyksen kotisivuille >

Tuusulan museo on pitänyt tiilitehdasta auki kesäisin Tuu museoon -viikoilla vuodesta 2019 alkaen. Vuonna 2021 tiilitehtaalla aloitti toimintansa Jekku ry:n ylläpitämä kesäravintola Ravintola Tiilitehdas.