Kellokosken patoaltaan ympäri

Patoaltaan ympäristössä olevat vanhat rakennukset, viehättävät näkymät ja vehreät puistoalueet kutsuvat tutustumaan Kellokosken historiaan. Kellokoski kätkee sisälleen kartanon ja torpparien, ruukin ja työläisten sekä sairaalan ja potilaiden historiaa, värikkäitä tarinoita ja mielenkiintoisia henkilöitä. 

Kylän historialle ovat leimallisia vahvat ja määrätietoiset persoonat. Ruukin viimeisen patruunan Torsten Carlanderin kiinnostuksen kohteet ulottuivat ruukista musiikkiin ja mehiläistenhoitoon asti. Kun 100-vuotiaalta Totilta kysyttiin pitkän iän salaisuutta, vastaus kuului: "Toimintaa, toimintaa, toimintaa".

Sairaalan ylihoitajana 1930-luvulta toiminut Anna Pakalén oli toinen määrätietoinen vaikuttaja, jonka aikana potilaiden olot kokivat valtavan edistysaskeleen. Tämän mottona oli: "Jollei pyydä paljon, ei saa mitään".

Lue lisää polusta

Kellokosken ruukin ja sairaalan miljöö on mukana museoviraston merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) listalla, johon Tuusulasta on valikoitu vain kolme kohdetta. Lue, perustelut museoviraston RKY-listalta.

Ensimmäinen Kellokosken kotiseutupolku tehtiin Suomen kotiseutuliiton, Tuusulan museon ja erityisesti kylän kotiseutuaktiivien työpanoksen ja asiantuntijuuden avulla vuonna 2006. Tutustu Kellokosken kotiseutupolun ensimmäiseen versioon (pdf)

 

Kellokosken näkymiä ennen ja nyt
A
APato ja patoallas
Kosken ja padon päällä, avautuu näkymä kylän historiaan. Itäisellä rannalla on kartanon päärakennus, jonka ympärille syntyi mielisairaala. Alajuoksun puolella on vanha ruukki. Joen toisella puolen on kirkko ja vanhat työväen asuintalot.
B
BKellokosken ruukki
Kellokosken ruukki toimi lähes 200 vuotta. Aluella kulkiessa voi vielä aistia vanhan tehtaan tunnelman. Nykyisin ruukki tarjoaa tilat monille yrityksille ja on viehättävä retkikohde.
C
CRuukin kasarmit ja puisto
Ruukin työväenasunnot ovat omana kokonaisuutenaan Keravanjoen länsipuolella. Rakennukset ovat pääosin 1800–1900-lukunen taitteesta ja niiden keskellä on laaja puisto.
D
DRuukin kirkko
Kellokosken kirkko ja seurakuntakeskus ovat kauniilla paikalla patoaltaan äärellä. Kellokosken ruukinseurakunta perustettiin vuonna 1800. Kirkon viereen rakennettiin seurakuntakeskus vuonna 1978.
E
EPolttomoottori Maija ja muita energian lähteitä
Polttomoottori Maija tuli Kellokosken tehtaan koneiden voimanlähteeksi 1910-luvulla. Kun Maija oli työnsä tehnyt, se siirrettiin muistomerkiksi kirkon viereen.
F
FVanha valtatie
Vanha valtatie on osa Helsingistä Hollolan kautta pohjoiseen kulkevaa Savontietä. Vuoteen 1956 Kellokosken läpi kulki Helsingin ja Heinolan välinen päätie eli Valtatie 5.
G
GKellokosken kartano
Kellokosken kehitys alkoi kartanon perustamisesta 1760-luvulla alkoi. Kartanon alaisuudessa alkoi myös alueen teollinen toiminta. Kartanon tilalle tuli 1900-luvun alussa laaja pienviljelijäalue ja mielisairaala.
H
HKellokosken sairaala
Sairaalan puisto ja rakennukset muodostavat viehättävän vehreän ympäristön keskelle Kellokoskea. Puistossa on maailman ehkä ainoa mielisairaalan potilaalle omistettu veistos"Prinsessa". Sairaala-alueen eri-ikäiset rakennukset kuvaavat hyvin laitosrakentamisen arkkitehtuuria ja tyylejä eri vuosikymmenillä.
I
IKellokosken sairaalamuseo
Sairaalamuseossa on mielenkiintoisia tarinoita sairaalan ja sen potilaiden historista ja mielisairaanhoidon kehittymisestä. Museossa selviää muun muassa se, kuka oli Prinsessa ja mikä on lobotomia-leikkaus.
J
JAnnanpuisto ja rosarium
Annanpuisto on nimetty ylihoitaja Anna Pakalénin mukaan. Puiston keskellä on ylihoitajan näköispatsas. "Paka" on patsaansa ansainnut potilaiden hyväksi tekemänsä pitkän ja uhrautuvan työn ansiosta.
K
KViinaprännistä Juhlataloksi
Kellokosken Juhlatalo rakennettiin alunperin viinatehtaaksi 1870-luvulla. Myöhemmin siellä toimi Kellokosken Tehtaan Juhlatalo, Itämerikeskus ja nykyisin Helsingin seurakuntayhtymän kurssi- ja leirikeskus.
L
LArboretum ja veistospuisto
Kellokoskelle alettiin 1990-luvulla rakentaa Veistospuistoa ja puulajipuistoa eli arboretumia. Veistoksia on eri puolilla Kellokoskea. Arboretum istutettiin pääasiassa Pränninpuiston ja Juhlatalon tuntumaan.
M
MOmenalahti ja Rivieera
Omenalahden kävelysilta on Kellokosken pisin silta. Se avattiin vuonna 1984. Nimensä alue on saanut paikalla olleesta Omenatarhasta, jonka Kellokosken Tehtaan patruuna istutti työntekijälleen antamansa lupauksen mukaisesti.
N
NKellokosken hautausmaa
Kellokosken hautausmaa oli pitkään Kellokosken Tehtaan ja Asutusalueen yhteinen ja siirtyi seurakunnan omistukseen vasta 1969. Hautausmaalla on mm. kartanon omistaneiden Björkenheimien ja Kellokosken Tehtaan Carlanderien sukuhauta.
O
OKellokosken koulut
Nykyinen Kellokosken koulu valmistui 2018. Samalla yhdistyivät Ruukin koulu ja tien toisella puolella oleva yläkoulu ja lukio. Nykyinen Kellotupa oli aiemmin Kellokosken alakoulu. Vanha yläkoulu oli edempänä Linjamäen suunnassa, mutta se paloi v. 1942.
P
PRuukin sauna ja uimaranta
Ruukin punatiilinen sauna oli koko tehtaan asuntoalueen yhteinen. Saunojia riitti, sillä asunnoissa ei ollut kylpyhuoneita eikä vesijohtojakaan. Saunan lähellä olevalla uimarannalla tehdas järjesti työntekijöiden lapsille uimakouluja.
Q
QMännistön tanssilava ja VPK
Männistössä viehättävä ympäristö ja vuonna 1953 rakennettu tanssilava ovat edelleen hyvässä iskussa. Siellä onnistuvat tanssit, erilaiset musiikkijuhlat ja muut. Lavaa ylläpitää Kellokosken VPK.

Reittiohjeet

Näytä reitti: