Kallio-Kuninkala
Kallio-Kuninkala oli 1800-luvun lopulla lähtien vuorineuvos K. A. Paloheimon perheen omistuksessa. Kallio-Kuninkalan kaunis päärakennus 1920-luvulta on komealla paikalla mäen päällä. Paloheimot osallistuivat monella tavalla paikkakunnan kulttuurielämään, ja perheen komeista pojista löytyi vävy niin Sibeliusten, Järnefeltien kuin Halostenkin perheeseen.
Paloheimon suku on vaikuttanut monella tavalla suomalaiseen talous- ja sivistyselämään. Vuorineuvos K. A. Paloheimo oli vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja. Hän oli perustamassa monia liikeyrityksiä, sanomalehtiä ja oppilaitoksia. Tuusulassa hän oli mukana Tuusulan kansanopiston perustamisessa ja toimi sen johtokunnan puheenjohtajana pitkään.
Päärakennuksen alapuolella, lähempänä järveä on Ala-Kuninkala. Rakennus on alkuaan Terijoelta tuotuja huviloita. Vuoteen 1918 se oli Syvärannassa ja siirrettiin sieltä tähän Arvi Paloheimon ja Eva Sibeliuksen kesähuvilaksi. Sittemmin se oli Suomen Yhdysvaltain konsuli Yrjö Paloheimon kesäpaikkana.
Nykyisin Kallio-Kuninkala vaalii Tuusulanjärven kulttuuriperinteitä Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Vanhaan navettaan on tehty ensiluokkainen konserttisali ja äänitysstudio.
Kallio-Kuninkalaa vastapäätä Ristinummentien oikealla puolella oli aikoinaan yksi Tuusulanjärven suurhuvila Linnamäki (tai Linnaistenmäki). Ensimmäisen Linnamäen rakennutti professori Edvard Hjelt perheelleen kesähuvilaksi 1880-luvun lopulla. Professori oli Lepolan isännän, arkkiatri Otto E. A. Hjeltin poika ja hänen vaimonsa puolestaan Vanhankylän kartanon tytär Ida Åström. Heidän aikansa Tuusulan kesäasukkaina päättyi huvilan tulipaloon vuonna 1920.
Uuden Linnamäen rakennutti vuonna 1924 K. A. Paloheimon veljen Paavo Paloheimon leski. Huvilan paikalle rakennettiin 1980-luvulla uusia asuntoja, mutta alueen tiennimissä vanhan huvilapalstan historia elää.
Ristinummentie 6, 04400 Järvenpää, Suomi