Tuusulanjärven kierros

Tuusulanjärvi ja sen ympäristö on tunnettu rikkaasta kulttuuriperinteestä. Tuusulanjärven tuntumaan on rakennettiin jo 1600-luvulla paikkakunnan ensimmäinen kirkko. Järven itärantaa hallitsee 1800-luvun lopun suurhuviloiden ja kultakauden taitelijakotien muovaama maisema. Tuusulanjärven länsipuolella taas aukeavat edelleen laajat peltoaukeat ja viljava maalaismaisema.

Tuusulanjärven kierroksella esitellään pääasiassa alueen kulttuurihistoriaa ja kiinnostavia luotokohteita. Polku noudattelee suosittua polkupyöräilyreittiä järven ympäri. Peruslenkin pituus on hieman yli 20 kilometriä.

Lue lisää polusta

Tuusulanjärvi

Tuusulanjärvi on 1800–1900 -lukujen taitteen taiteilijayhteisön kautta valtakunnallisesti merkittävä, mutta keskiuusmaalaisille järvi on ennen kaikkea oma kotijärvi. Se tarjoaa kauniita maisemia ja erilaisia mahdollisuuksia virkistykseen. Tuusulanjärven pinta-ala on 6 km² ja suurin syvyys 10 metriä, mutta keskisyvyys vain 3,2 metriä. Se valittiin Uudenmaan maakuntajärveksi vuonna 2011.

Kesäisin järvellä uidaan, soudellaan ja kalastetaan tai vaan nautitaan mukavista näkymistä ranta-alueilla. Pyöräily järven ympäri on suosittu kuntoilu- ja maisemareitti. Erityisen suosittu järvi on aurinkoisina talvipäivinä, jolloin sadat hiihtäjät, kävelijät ja suotuisilla keleillä myös retkiluistelijat kansoittavat järven.

Tuusulanjärvi ei koskaan ole ollut kirkasvetinen, sillä se sijaitsee savikkomaiden keskellä. Järven vihertävän harmaat sävyt viehättivät Pekka Halosta, sillä hän kuvasi kotijärvensä maisemia ja sävyjä kolmenkymmenen vuoden ajan maalauksissaan.

Paljon tutkittu, onnistuneesti kunnostettu 

Tuusulanjärvi on maan parhaiten tutkittuja järviä. Heikki Järnefelt, taidemaalari Eero Järnefeltin poika, Helsingin yliopiston professori ja Suomen limnologian (sisävesiopin) isä, aloitti uransa Tuusulanjärven tutkimuksella 1920-luvulla kodistaan Suvirannasta. Tuusulanjärvi oli 1960–70-luvuilla pahoin saastunut. Järven kunto alkoi parantua, kun jätevedet ohjattiin Viikin puhdistamoon 1979, myös vuonna 1972 alkanut keinoilmastaminen on parantanut järven tilaa. Vuonna 1997 järven kunnostamiseksi nousi kansanliike Pro Tuusulanjärvi, jonka aktiivisuuden ansiosta alkoi laajamittainen kunnostus. Kunnostuksen rahoituksesta ovat vastanneet Järvenpään kaupunki, Tuusulan kunta ja valtio.

Vuodesta 2019 alkaen Tuusulanjärven tutkimuksesta on huolehtinut Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Kunnostustyöstä ja järven nykytilasta voi lukea lisää www.tuusulanjarvi.org/

Lisää Tuusulanjärven alueesta ja taiteilijayhteisöstä

Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema on mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloissa

Pekka Halosen pojan Antti Halosen kuvakooste Tuusulanjärven taitelijayhteisöstä vuodelta 1949 on katsottavissa Ylen Elävästä Arkistosta

Tuusulan Rantatie -video vuodelta 2013
A
AKoskenmäki ja Koskensilta
Koskenmäki oli ennen tiheästi asuttu käsityöläisalue. Koskenmäellä on myös Tuusulan ensimmäinen työväentalo, Hyrylän Torppa, jossa on toimittu jo vuodesta 1903. Koskensillan seudulla oli ennen mylly, kahvila ja saha.
B
BVäinölä, vanha terveystalo ja Hyökkälän koulu
Kirkkotien alkupäässä on kolme eri aikakausien julkista rakennusta. Nuorisoseurantalo Väinölä on rakennettu 1921. Hyrylän entinen terveystalo (nykyinen steinerpäiväkoti Pohjantähti) 1940-luvulla ja Hyökkälän koulun vanhin osa 1950-luvulla.
C
CSalmela ja Iloniemi – Kirkkotien suurhuvilat
Salmela ja Iloniemi ovat Kirkkotien komeita suurhuviloita 1800-luvun loppupuolelta. Iloniemessä asui kanttori Sakari Soinne perheineen. Molemmat huvilat ovat edelleen yksityiskoteja.
D
DViljamakasiinit, kansakoulu ja työläiskotimuseo
Kirkon lähelle rakennettiin myös viljamakasiinit ja koko kunnan ensimmäinen kansakoulu, joka valmistui 1875. Työläiskotimuseo kertoo Tuusulan käsityöläisten elämästä.
E
ETuusulan kirkko ja kirkkomaa
Tuusulan tunnelmallinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1734. Vanha kirkkomaa ja sankarihauta-alue kirkon ympärillä kertovat pitäjän historiasta.
F
FGustavelund
Gustavelundin kartanolla on monivaiheinen historia. 1900-luvulla kartanossa toimi Matkailu- ja Turistihotelli ja myöhemmin paikasta tuli Kunnallisopisto. Nykyisin asiakkaita palvelee monipuolisesti Kokoushotelli Gustavelund.
G
GKirkonkylän kylämäki
Kirkonkylään rakennettiin Tuusulan kunnan varhaiset julkiset rakennukset. Koivukuja (1895) oli pitäjän ensimmäinen vanhainkoti, jonka Tuuskoto sitten korvasi. Kunnantalo valmistui vuonna 1913.
H
HKrapi
Krapin tila on kehittynyt perinteisestä maalaistalosta monipuoliseksi ravintola- ja elämyspalveluiden tuottajaksi. Myös Keski-Uudenmaan Teatterin kesäteatteri toimii Krapilla.
I
IAleksis Kiven kuolinmökki ja Fjällbon puisto
Kansalliskirjailija Aleksis Kivi asui elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä Albert Stenvallin mökissä. Nykyisin mökki on kansallinen muistomerkki joka kertoo samalla maaseudun käsityöläisten elinolosuhteista 1800-luvun lopulla.
J
JErkkola
Runoilija J. H. Erkko oli omana aikanaan kulttuurin monitoimimies, jolle kansansivistystyö sydämen asia. Hän rakennutti Erkkolan kodikseen vuonna 1902. Taiteilijakoti Erkkola on vuodesta 2007 asti ollut Tuusulan kunnan omistuksessa ja on avoinna yleisölle ympäri vuoden.
K
KOnnela
Onnelan historiaan kuuluu muun muassa runoja ja rakkautta. Huvilan omisti 1900-luvun alkupuoliskolla neiti Johanna Björklund, joka alkoi pitää siinä runoilijoiden suosimaa täysihoitolaa. Nykyisin perinteitä jatkaa Krapin Onnela.
L
LSyväranta
Syvärannan historiaan mahtuu muun muassa jaksot venäläisen vallasväen loistohuvilana, sanomalehtimiesliiton lepokotina ja Lotta Svärd -järjestön kurssikeskuksena. Vanha Syväranta paloi v. 1947. Vuonna 1995 rakennetussa uudessa Syvärannassa toimii Lottamuseo.
M
MVanha-Toivola, Pikku-Toivola ja muut Tuusulanjärven suurhuvilat
Vanha-Toivola on rakennettu 1870-luvulla. Sen historia liittyy avioliiton kautta Vanhankylän kartanon Åströmeihin. Kartanon tytär Anni Åström asui loppuelämänsä viereisessä Pikku-Toivolassa.
N
NTiilikanoja ja Koivulahti
Tiilikanoja on tyylikästä 1930-luvun funktionalismia. Aikoinaan se oli lasitehtailija Leppälän kesäpaikka. Nykyisin se on Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa. Kaunis, vaaleanruskea Koivulahden huvila oli aikoinaan ruukkumaakari Grönroosin koti. Nykyisin talo on osa Taistelukoulun aluetta.
O
OTaistelukoulun alue
Taistelukoulun aluella toimi vuosina 1921–1944 suojeluskuntajärjestön Päällystökoulu. Sotien jälkeen Taistelukoulu on ollut puolustusvoimien käytössä.
P
PHalosenniemi
Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti. Komea talo valmistui pitkälle kallioiselle niemelle vuonna 1902. Nykyisin Halosenniemi on taiteilijakotimuseo, jonka Halosten elämästä kertova sisustus ja vaihtuvat taidenäyttelyt antavat aina uusia näkökulmia taiteeseen.
Q
QTuomalan kylä ja Tuusulan kansanopisto
Rantatien halkoma Tuomalan kyläkeskus muistuttaa yleishahmoltaan vielä vanhoista maalaiskylistä, jossa kylän talot olivat lähekkäin kylämäellä tai maantien varressa. Vuonna 1908 rakennettu kansanopisto, nykyinen Pekka Halosen akatemia, on sekin Tuomalassa.
R
RKallio-Kuninkala
Kallio-Kuninkala oli aikoinaan vuorineuvos K. A. Paloheimon omistuksessa. Paloheimot vaikuttivat monella tavalla Suomen talous- ja sivistyselämään. Tuusulassa he olivat osa taiteen ja tieteen edustajien yhteisöä. Kallio-Kuninkala on nykyisin Sibelius-Akatemian kurssikeskus. Kesäisin alueella on kahvila.
S
STaiteilijakodit Ainola, Ahola ja Suviranta
Ahola, Suviranta ja Ainola ovat kävelyetäisyydellä toisistaan. Niiden asukkaat muodostivat ainutlaatuisen naapuruston, jossa oli edustettuna suomalainen kirjallisuus, kuvataide ja musiikki.
T
TJärvenpää ja Rantapuisto
Rantapuisto on järvenpääläisten yhteinen olohuone. Puistossa järjestetään paljon tapahtumia, muina aikoina mm. uimaranta, leikkipuisto ja vehreä ympäristö viihdyttävät puistossa kulkijaa.
U
UVanhankylän kartano
Vanhankylän kartanon ensimmäinen isäntä oli ratsumestari Nils Stålhana, joka vaikutti vahvasti Tuusulan pitäjän syntyyn. Nykyisin Vanhakylä tarjoaa monenlaisia vapaa-ajan palveluita. Alueen tapahtumista Puistoblues on kuuluisin.
V
VRuskelan kylä
Ruskelan kylän maisema laajoine peltoaukeineen on maanviljelyksen kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Kylän kantatilat ovat Monsas (nyk. Rantamo) ja Borgman eli Perttula.
W
WSarvikallio
Jylhä Sarvikallio on keskeinen osa Tuusulanjärven kulttuurimaisemaa. Kallio on perinteinen retkipaikka, jonne myös kultakauden taiteilijaperheillä oli tapana tehdä retkiä soutuveneellä. Nykyään Sarvikallion laella ja takarinteillä on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen 36 hehtaarin virkistysalue.
X
XPaijalan kylä ja Anttilan kartano
Paijalan kylän keskusta oli ennen maantien ja Tuusulanjärven välissä niin sanotussa Alikylässä. Vähitellen Anttilan kartano jäi Alikylään yksin ja monet kylän vanhoista maatiloista siirtyivät Paijalan kylätien varteen.
Y
YPaijalan hautausmaa ja kappelit
Paijalan hautausmaa vihittiin vuonna 1896. Vanha kappeli on E. A. Kranckin v. 1910 suunnittelema. Uusi kappeli valmistui 1993 ja sen suunnitteli Tapio Suomalainen.

Reittiohjeet

Näytä reitti: