Aleksis Kiven kuolinmökki ja Fjällbon puisto

Aleksis Kiven kuolinmökki

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi (1834–1872) asui elämänsä viimeiset ajat veljensä Albert Stenvallin ja tämän perheen hoivissa. Kivi kuoli vuoden viimeisenä päivänä vuonna 1872 ja haudattiin Tuusulan kirkkomaahan, äitinsä kotipitäjän multiin.

Aleksis Stenvall syntyi Nurmijärven Palojoella 10.10.1834. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän myös kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin Seitsemän veljestä. Se ilmestyi vuonna 1870. Teos kohtasi ankaran arvostelun, jossa ei säästetty myöskään tekijän persoonaa. Niinpä Aleksis Kivi ei enää Tuusulassa kirjoittanut mitään. Hän oli sairas mies, jonka diagnoosiin oli kirjattu muun muassa melankolia ja ”loukattu kirjailijankunnia”.

Mökki oli Aleksis Kiven veljen Albert Stenvallin koti. Albert oli ammatiltaan räätäli ja hänellä oli vaimo ja neljä lasta. Albert Stenvall oli pari vuotta aiemmin ostanut mökin Krapin tilalta. Parin hehtaarin maa-alue oli vuokrattu, ja vuokran Albert maksoi tekemällä sovitun määrän päivätöitä Krapille. Räätälin töiden lisäksi elantoa saatiin muun muassa pienestä viljelyksestä. Tontin syrjällä oli matala ulkorakennus, jossa oli puuliiteri, heinälato ja sikolätti ja ehkä tila lehmällekin.

Albert Stenvall ja hänen vaimonsa elivät vuoteen 1913 saakka. Siitä lähtien mökki on ollut Aleksis Kiven muistolle omistettu kansalliskirjailijan muistomerkki. Samalla se kertoo maaseudun käsityöläisten ja muiden vähäväkisten elinoloista 1800-luvun lopulla. Mökin omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja avoinnapidosta vastaa Tuusulan museo.

Tutustu myös:
Kotiseutupolku 10.10.2016: Aleksis Kiven ja Seitsemän veljeksen kierros

Fjällbon historia

Fjällbon tontti on Tuusulanjärven oloissa poikkeuksellisen jyrkkärantainen ja komea. Alue kuului 1800-luvun lopulla Tuusulan nimismies J. V. Frostellille, jota myös Iso-Vihtoriksi kutsuttiin. Hänen pontevan toimintansa takia 1800–1900-luvun vaihteessa "kaikenlaiset salakapakat" joutuivat lopettamaan toimintansa Tuusulassa. Tarmokas nimismies oli kiinnostunut maataloudesta. Fjällbossakin oli talli, navetta ja kanala sekä puutarha ja viljelystä sen verran kun silloin 3,5 hehtaarin kokoiselle rantapalstalle mahtui. Nimismies Frostell osti myös Kotun tilan, jossa maataloutta sai harjoittaa suuremmalla mittakaavalla.

Frostellin jälkeen Fjällbo oli vuosia huvilakäytössä. Ensin omistajana oli toimitusjohtaja Severin Damstén ja vuosina 1929–1975 liikemies Ilmari Helander. Heidän aikanaan vakituinen henkilökunta piti talosta ja puutarhasta huolta ympäri vuoden. Tuusulan kunta osti huvilan Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiöltä ja sitä kunnostettiin kulttuurikäyttöön. Remontti oli jo lähes valmis, kun tulipalo tuhosi päärakennuksen vuonna 1981. Sauna, venevaja ja iso pihavaja ovat myös hävinneet. Vanhasta huvilaelämästä muistuttavat edelleen romanttinen huvimaja, sievä leikkimökki ja alueen kulttuurikasvillisuus, muun muassa vanhat omenapuut ja keväisin kukkivat idänsinililjat. 

Fjällbon puisto

Fjällbon puiston kunnostus aloitettiin vuonna 2018 Leena Silverin laatiman kunnostussuunnitelman pohjalta. Tavoitteena oli tuoda Fjällbon huvila-ajan tunnelmaa tähän päivään. 

Maisemallisesti monipuolista Fjällbon puistoa hoidetaan luontoarvoja kunnioittaen. Alueella kulkija saattaa huomata puunrunkoja metsässä, jotka on jätetty hyönteisten ja kääpien kasvuympäristöksi. Lisäksi taiteelliset mäntykelot metsässä toimivat kasvuympäristönä muun muassa kovakuoriaisille ja sarvijäärille. Äänimaisemaa rikastaa kevätaikaan tikkojen soidinkoputus. Kukkaniityt tuovat maisemaan vaihtelua, ja ovat ihanteellinen elinympäristö pölyttäjille ja muille hyönteisille. Fjällbon puiston kallionlaelta avautuvat upeat näkymät Tuusulanjärvelle. Fjällbon rantaan toteutettiin arkkitehtuurikilpailun tuloksena kansainvälistäkin huomiota herättänyt Pliplap-laituripaviljonki vuonna 2019. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy.

Fjällbon puiston alueella on leikkipaikka, kukkaniitty, huvimaja ja nuotiopaikka sekä yleisö-WC. Puiston alueella ei ole talvikunnossapitoa.