Tiilivaruskunta
Venäläisen varuskunnan punatiilirakennukset on rakennettu vuosina 1900–1915. Muutama rakennus tehtiin keskuskentän ympärillä olevien puukasarmien pohjoispuolelle (Taidekeskus Kasarmi ja yhteisötila Aunela), mutta muuten kasarmialue alkoi levittäytyä Järvenpääntien itäpuolelle.
Varuskunnan toinen rakennusvaihe sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan uhkasta. Vuosina 1900–1915 rakennettiin toistakymmentä punatiilistä rakennusta, joista kymmenen on edelleen olemassa.
Venäjän keisarikunta oli mahtavimmillaan, mutta laajan alueen puolustaminen vaati paljon varoja ja työtä. Samantyylisiä punatiilisiä kasarmirakennuksia rakennettiin kaikkialla valtakunnan länsiosiin Vaasasta Baltiaan ja Puolan eteläosiin asti. Vaikka mallit olivat yhteiset, rakentamassa oli Hyrylässäkin pääasiassa paikallista väkeä. Tiiliä ostettiin ainakin Peltolan isäntä Winqvistiltä, jolla oli tiilitehdas tilansa takamailla Saviontien varressa.
Varuskunta-alue laajenee itään
Toisessa rakennusvaiheessa varuskuntaa laajennettiin pääosin nykyisen Järvenpääntien itäpuolelle. Komealle paikalle harjun laelle nousi kaunis ortodoksinen kirkko. Sen alapuolelle valmistui vuonna 1906 kaksikerroksinen upseerien asuinrakennus. Alkujaan siinä oli kahdeksan perheen asunnot. Rakennuksessa toimi 1970-luvulta aina varuskunnan loppuun eli vuoteen 2006 asti varuskuntakerho. Varuskunnan lopetettua toimintansa rakennus siirtyi yksityisomistukseen ja nykyisin siinä toimii ravintola Kerho.
Puisten hevostallien taakse rakennettiin neljä punatiilistä rakennusta, kaksi varuskunnan hevosille ja kaksi ihmisille. Leipomo ja ruokala rakennettiin niiden ja puukasarmien välimaastoon. Esikunnan hevosetkin saivat uuden tiilestä rakennetun tallin.
Tiilivaruskunta näkyy Hyrylän keskustassa
Varuskunnan silloisen keskuskentän pohjoispuolelle – siis nykyisen Hyrylän keskustan alueelle – alettiin rakentaa sairaalaa ja erillistä pienempää rakennusta tarttuvien tautien osastoksi. Kun rakennukset valmistuivat 1915, oli suurin osa sotilaista jo ensimmäisen maailmansodan taisteluissa. Suurta sairaalaa ei enää tarvittu ja taloihin tuli upseerien asuntoja. Itsenäisessä Suomessa rakennus oli esikuntakäytössä aina vuoteen 1969 asti. Kun keskusta-alue rakennuksineen siirtyi Tuusulan kunnalle, kunnostettiin isommasta rakennuksesta Tuusulan pääkirjasto, joka toimi rakennuksessa vuosina 1972–2001. Vuosina 2002–2018 rakennuksessa oli Taidekeskus Kasarmi.
Pienemmässä rakennuksessa oli suomalaisen varuskunnan aikaan muun muassa varuskunnan puhelinkeskus. Kunnan tultua omistajaksi siinä on ollut muun muassa vesilaitoksen ja kuvataidekoulun toimitilat. Rakennuksen nykyinen nimi Aunela on melko tuore. Se otettiin käyttöön vuoden 2008 paikkeilla, jolloin tila oli joitain vuosia taidemuseon käytössä ja Aune Laaksosen taidekokoelma oli sijoitettu Tuusulaan. Vuodesta 2021 rakennus on toiminut tuusulalaisten yhteisötilana.
Suurin osa tiilikauden rakennuksista on edelleen olemassa. Punatiilinen ortodoksikirkko purettiin jo 1958. Entinen ruokala purettiin 1993, kun Tuusulanväylää rakennettiin ja tien linjaus Hyrylän kohdalla siirtyi jonkin verran itäisemmäksi.
Hyrylän keskustan pohjoisosan yleisilme tiilijulkisivuineen muistuttaa varuskunnan punatiiliarkkitehtuurista ja viittaa siten alueen sotilasperinteeseen.