Työväenyhdistys ja Torppa

Tuusula ja Paijala vuonna 1800–1900-lukujen vaihteessa

Keväällä 1900 Tuusulassa asui noin 6500 asukasta. Heistä noin 65 % sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Maatalousväestön lisäksi pitäjässä oli jo koko joukko muitakin elinkeinoja. Varsinkin Kerava, mutta pienessä määrin myös Hyrylä oli jo alkanut saada liikekeskuksen piirteitä. Pitäjän pohjoisosissa ja Keravalla oli jo merkittävää ja suurisuuntaista teollisuuttakin. Yhteensä käsityöläisten ja teollisuustyöläisten joukko edusti jo noin 15 % pitäjän väestöstä.

Tuusulan Työväenyhdistys perustettiin kirkonmäellä kirvesmies Fredrik Malleniuksen pihamaalla helluntaina 27.5.1900. Kummina oli työväenliikkeen innostava puhuja suutari Eetu Salin, jolle Tuusula olikin tuttu paikka siksikin, että hän oli ollut täällä töissä vuonna 1889. Perustamisesta päättäneessä tilaisuudessa oli läsnä noin 150 henkilöä, joista noin 70 liittyi heti yhdistyksen jäseneksi. Sääntöehdotus lähetettiin jo heinäkuun alussa keisarillisen Suomen senaatin vahvistettavaksi, mutta vahvistamista jouduttiin odottamaan maaliskuuhun 1901.  

Pöytäkirjojen mukaan ensimmäinen varsinainen kokous oli vasta elokuussa 1901. Se pidettiin mylläri Antti Weckmanin luona Koskensillalla, kuten useat seuraavatkin kokoukset. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kirvesmies Robert Lilja ja varapuheenjohtajaksi Klas Roth, jotka molemmat asuivat Paijalassa.

Paijalalaisten edustus työväenyhdistyksessä oli jo tuolloin suuri. Paijalan Koskenmäelle oli syntynyt jo 1800-luvun lopulla paljon uutta asutusta, kun Jussilan tilan vanhoja maita oli palstoitettu. Tilattoman väestön alakomitean selvitys vuodelta 1901 kertoo, että Paijalassa asui muiden muassa 10 kirvesmiestä ja 7 suutaria. Seppiäkin oli useampia. Kaiken kaikkiaan alueella asui yli 20 ammattimiestä. Tuusulan työväenyhdistyksen alkuvaiheen vaikuttajia olivat juuri nämä melko itsenäisessä asemassa olevat ammattimiehet, jotka eivät olleet suoraan riippuvaisia yhdestä työnantajasta ja tämän mielipiteistä.

Liljan torpasta työväentaloksi

Oma toimitila oli haaveena alusta alkaen. Tammikuussa 1903 päätettiin ostaa kirvesmies Ferdinand Liljan huoneen ja keittiön kokoinen mökki. Talo maksoi 500 markkaa, mutta kassassa oli vain 150 markkaa. Paijalan sepät Juslin ja Holmstedt lainasivat kumpikin sata markkaa, mutta viiden markan hintaisia osakekirjoja saatiin myydyksi vain yhdeksän. Jostain kaavittiin kokoon loputkin rahat, ja talo saatiin maksetuksi myyjälle jo kesällä 1903. Samaan aikaan rakennettiin talon seinustalle tanssilava huveja varten.

Huvitoiminnan tuloilla oli suuri merkitys, ja omassa huoneistossa niiden järjestäminen oli nyt helpompaa. Huveilla oli aina myös sivistyksellinen tarkoitus. Ohjelmassa oli runonlausuntaa, työväenaatetta tai esimerkiksi raittiutta eteenpäin vievä puhe ja näytelmäkerhon valmistama näytelmä. Yhdistyksen ja oman talon suojista löysivät paikkansa niin urheilijat, Ihanneliiton lapset ja nuoret kuin puhujakerholaisetkin. Talolla järjestettiin monenmoista toimintaa iltamista hiihtokilpailuihin, vappujuhlista arpajaisiin. Myös oma kirjasto oli ahkerasti yhdistyksen jäsenten käytössä, sillä lukemiseen ja muihin hyviin harrastuksiin kannustettiin kaikkia.

Alkuperäinen Torppa näkyy tämänkin päivän Torpan hahmossa, mutta parhaiten talon takapuolella. Vanhin osa on lähimpänä jokea oleva osa, jossa nykyisin on alakerrassa narikka ja wc-tilat sekä toimisto. Yläkerrassa on edelleen työväenyhdistyksen kirjasto, mutta nykyisin se on lähinnä muisto vanhoilta ajoilta.

Monta laajennusta, edelleen paljon toimintaa

Torppaa on laajennettu vuosien varrella moneen otteeseen. Vuonna 1907 vietettiin uuden salin vihkiäisiä, 1909 laajennettiin näyttämöä. Salin laajentamiseen ryhdyttiin vuonna 1926. Vuonna 1967 rakennettiin juhlasalin päähän talonmiehen asunto ja muuta tilaa. 1980-luvulla tehtiin iso remontti, jossa palautettiin vanhan työväentalon ilmettä ja parannettiin käytettävyyttä. Viimeisin laajennus valmistui vuonna 2013. Se paransi muun muassa keittiön käytettävyyttä ja sosiaalitiloja. Nykyisin talossa järjestetään paljon erilaisia tilaisuuksia, ja se on suosittu muun muassa hääjuhlien pitopaikkana.

Kun Tuusulan muillekin kolkille alettiin perustaa omia työväenyhdistyksiä, alettiin vuodesta 1906 alkaen käyttää nimeä Tuusulan Koskenmäen työväenyhdistys toimitalon sijainnin mukaan. Vuonna 1919 nimestä Koskenmäen Työväenyhdistys tuli myös virallinen nimi. Nykyisin talon omistava yhdistys on nimeltään Tuusulan Demarit ry ja edelleen Torppa ja sen ympäristö on yhdistyksen väelle tärkeä yhteishenkeä kohottava asia.