Kirkonkylän kylämäki

Kirkonkylän kylämäeltä näkee yhdellä silmäyksellä ison osan Tuusulan kunnallisen rakentamisen varhaisvaiheista. Vanhasta maalaiskylästä muistuttaa vielä tien vieressä oleva Kotun päärakennus ja pappilan rakennukset sitä vastapäätä sekä Saksan tilakeskus hieman kauempana Keravantien varressa.

Kotun talo (Ali-Kottu) on yksi Tuusulan vanhimmista rakennuksista ja mahdollisesti jo 1700-luvun puolelta. Sen laajennusosakin on 1850-luvulta, mutta ikkunat ja kuistit ovat uudempia. Se muistuttaa vanhasta ajasta, jolloin kaikki Kirkonkylän maalaistalot olivat kylämäen tuntumassa. Kirkonkylässä isojako toteutui vasta 1860–70-luvuilla ja silloin esim. Krapin ja Saksan tilat muuttivat nykyisille paikoilleen.

Pappilan päärakennus on rakennettu 1820-luvulla. Vuonna 1936 sen päätyyn tehtiin tiilinen kirkkoherranvirasto arkistoholveineen. Piharakennus on todennäköisesti pappilaa vanhempi. Siinä on asunut pappilan palvelus- ja maataloustyöväkeä. Tuusulan seurakunta myi kylämäen komeimmalla paikalla olevan pappilan yksityiskodiksi keväällä 2018.

Koivukuja valmistui vuonna 1895. Se oli kunnan ensimmäinen palvelulaitos vanhuksille ja muille, jotka tarvitsivat hoitoa ja asuntoa. Ajan tapaan sitä kutsuttiin vaivaistaloksi. Vaivaistalo oli myös toimiva maatila ja vanhukset ja vaivaiset osallistuvat voimiensa mukaan maanviljelys- ja karjanhoitotöihin, mikä vähensi kunnan kustannuksia.

Kun uusi vanhainkoti valmistui, tehtiin Koivukujaan kunnan kamreerin ja eläinlääkärin virka-asunnot. Myöhemmin talossa oli koulutoimisto ja lastenkodin osasto. Sivurakennuksesta puolestaan tehtiin ensin vuonna 1935 kulkutautisairaala ja sitten vuonna 1964 lastenkoti Kotoranta. Molemmat rakennukset kunnostettiin kauniisti 2010-luvun alussa ja niissä toimii perhetukikeskus.

Tuuskoto on rakennettu monessa osassa kunnan vanhainkodiksi. Ensimmäinen osa valmistui 1934. Siihen tuli 62 hoitopaikkaa, josta 16 oli sairasosastolla. Vuonna 1936 valmistui talousrakennus, jossa oli tilat karjalle ja rehuille sekä työkoneille. Ajatus oli edelleen, että hoidokit voisivat voimiensa mukaan osallistua maatalouteen ja puutarhanhoitoon. Palkattu tilanhoitaja kuitenkin vastasi töistä. Karjasta luovuttiin vuonna 1959 ja pellot vuokrattiin vuonna 1965. 

Kunnan väkiluku kasvoi vuosina 1935–60 lähes kaksinkertaiseksi ollen vuonna 1960 noin 13600 henkeä. Myös vanhainkotiin tarvittiin enemmän paikkoja. Syksyllä 1963 valmistui uusi rakennus 50-paikkaiselle sairasosastolle. Vuonna 1982 valmistuivat Tuusulanjärven puoleiset rakennukset ja niitä yhdistävä välikäytävä. Tuuskodosta tuli vuonna 2020 Tuusulan kunnantalo, kun Hyrylässä olleen virastotalon toiminnot ja työntekijät muuttivat sinne.

Vanha kunnantalo on jugend-tyyliä. Se valmistui 1913. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti E. A. Kranck. Talossa oli suuri kokoushuone kuntakokousten ja käräjien käyttöön ja omat huoneet käräjätuomarille, nimismiehelle ja säästöpankille. Pohjakerroksessa oli selli, keittiö ja ruokala sekä vahtimestarin asunto. Puinen laajennusosa on vuodelta 1941. Tiilirakenteinen, rapattu laajennus on vuodelta 1957. Nykyisin kunnantalossa toimii mm. Tuusulan seudun vesilaitos ja Keski-Uudenmaan musiikkiopisto.

Kirkonkylän Saksa on Keravalle vievän tien varressa. Saksa on yksi pitäjän merkkitaloissa. Talossa pidettiin Aleksis Kiven hautajaiset 4.1.1873. Saksan talon tytär Rosina Helenius oli pitäjän ensimmäinen suomenkielinen naisylioppilas ja hänen poikansa Einar Winqvist Tuusulan ensimmäinen kunnanjohtaja.