Metalliteollisuus Jokelassa

Kohde kuuluu polkuun Jokelan teollisuushistoria.
Vuorenteko Oy:n 1930-luvulla patentoitu ja palkittu pärehöylä.
Metalliteollisuudellakin on Jokelassa pitkät perinteet. Jokelan Valu, Vuorenteko Oy ja Konepaja Lauri E. Rantakari ovat tehneet vuosikymmeniä erilaisia metallialan töitä ja tuotteiden kirjo on ollut laaja. Jokelassa on tehty muun muassa maatalaouskoneita, patentoitu pärehöylä, polkupyörän osia, sairaalatarvikkeita ja jopa kilpa-autoja.

Lue lisää kohteesta

Maatalouskoneita ja valimotuotteita

Vuonna 1918 perustettiin Huikon seisakkeen lähelle Jokelan Tehdas Oy (Huikontie 2). Se teki erilaisia maatalouskoneita ja Jokelassa kun oltiin, myös tiilitehtaille metallisia koneita ja laitteita. Vuonna 1920 armeija tilasi siltä 530 sotilasrekeä. Hyvästä alusta huolimatta tehtaan toiminta lakkasi ja samoissa tiloissa jatkoi vuonna 1927 Oy Peltokalu, joka nimensä mukaisesti teki maanviljelyskoneita. Sen päätuotteita olivat Teho-puimakoneet ja Etevä-viljankuivaajat. 1930-luvulla tuotantoon tulivat myös huonekalut ja radiot.

Vuonna 1938 yhtiön nimi muuttui Suomen Maanviljelijäin Tehdas Oy:ksi ja vuonna 1969 Valimo SMT Oy:ksi. Tuotannossa oli muun muassa tiekoneiden osia ja kaivoslaitteita. Vuosina 1979–2010 tehtaan tiloissa toimi Jokelan Valu Oy, joka oli erikoistunut kulutusta kestäviin valuihin.

Vuorenteko Oy teki kestävät pysäkkikatokset 

Seppä Fredrik Vuori muutti vuonna 1918 Jokelaan ja alkoi tehdä pientilallaan maatalouskoneita, rekiä ja rattaita. Vuonna 1932 Vuori kehitti pärehöylän, jolle annettiin nimi Vuorenteko. Pärehöylä sai vuonna 1932 patentin. Kun Vuoren sepänpaja rekisteröitiin osakeyhtiöksi 1947, tuli sen nimeksi myös Vuorenteko Oy. Vielä sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella päreitä käytettiin paljon kattojen kateaineena – olihan päreiden raaka-ainetta helposti saatavilla. Myös Vuorenteon klapikoneita ja kotitarvemyllyjä ja muita maataloudessa tarvittavia laitteita myytiin hyvin. Maatalouskoneiden kysynnän hiljennyttyä alettiin 1960-luvulla tehdä muun muassa öljysäiliöitä ja pysäkkikatoksia.  Vahvat pysäkkikatokset ovat suojanneet matkustajia Keski-Uudenmaan maanteiden varsissa vuosikymmenien ajan.  

Viime vuosina Vuorenteon perinteisessä pajamiljöössä on tehty teräsrakenne- ja koneistustöitä. Yritykseltä voi tilata joustavasti myös yksittäiskappaleita ja myös yksilöllisiä hitsausta ja sorvausta vaativia korjaustöitä.

Rantakarin konepajalla tehtiin jopa kilpa-autoja

Rantakarin konepaja toimi Riihihaan alueella vuosina 1936–2011.  Alkuun paja oli osoitteessa Jyväkuja 2 ja siellä tehtiin muun muassa autojen voidepuristimia ja erilaisia metallitöitä alueen tehtaille ja VR:lle. PM Champion -merkkisiä polkupyörän runkoja ja osia sekä luistimia alettiin valmistaa 1940-luvun lopulla. Ne tehtiin helsinkiläisen urheiluliike Paavo Mäkelinin nimikkotuotteiksi. 1950-luvun alussa Rantakarin konepajassa rakennettiin viisi Midget-luokan kilpa-autoakin. Niillä ajettiin eläintarhan ajoissa, mutta kilpa-autojen rakentaminen oli Rantakarille lähinnä harrastustoimintaa.

1950-luvulla verstasta laajennettiin – lopputuloksena syntyi hauskan näköinen vinkkelirakennus, joka on edelleen olemassa Jyväkujan varressa. Myöhemmin rakennettiin teollisuushallit Nukarintien toiselle puolelle. 1960-luvulla tuotannossa oli muun muassa sairaalakalusteita, joita tehtiin alihankintana Heikki Soras Oy:lle. Tuolloin rakennettiin muun muassa HYKS:n sairaalaa ja keskussairaalaverkkoa, joten kysyntää sairaalakalusteille oli paljon. Jokelassa tehtiin muun muassa erilaisia sairaalavaunuja ja vuodepöytiä. Viimeiset jokelalaisvalmisteiset taittopöydällä varustetut vuodepöydät tehtiin Hyvinkään sairaalaan 1970-luvun alussa, sen jälkeen niiden valmistus meni isommille toimijoille. Konepaja Lauri E. Rantakari jatkoi monipuolisena metallialan alihankkijana syksyyn 2011 asti.