Koulunlampi

Alueen suurin lampi eli Koulunlampi on naurulokin, kalatiiran ja telkän lisäksi monen muun lajin reviiriä. Koulunlammen ympäristöä käyttää saalistusalueena mm. Suomessa vaarantuneet tervapääsky ja viherpeippo sekä silmälläpidettäväksi luokiteltu haarapääsky.
Jokelan laulujoutsenet
Jokelan lammet ovat tuoneet alueelle myös laulujoutsenet. Komea kansallislintumme on tunnetummin karujen ja pohjoisten suolampien lintu, mutta hyvin joutsenet ovat sopeutuneet myös luonnonläheisen taajaman elämään. Myös jokelalaisten ja isojen lintujen yhteiselo on sujunut hyvin, ja poikueet ovat saaneet kasvaa rauhassa.
Joutsenet ovat pesineet Jokelan lammilla jo vuodesta 2009 ja joutsenperhe lammella tai päiväkävelyllä lammelta toiselle on tuttu ja rakastettu näky. Jokelan joutsenet ovat myös melkoisia julkkiksia. Niiden valokuvia ja videoita on nähty monissa tiedotusvälineissä, ja mikä onkaan suloisempi näky kuin koko perhe ylittämässä tietä suojatietä käyttäen. Vuonna 2021 perheessä kasvoi 7 poikasta.
Lammet ja niiden ympäristö kuntoon vähitellen
Jokelan keskustalampien toimenpidesuunnitelma tehtiin vuonna 2020. Se sisälsi toimenpiteiden lisäksi selvitykset lampien kunnosta ja luontoarvoista sekä savenottokuoppien hulevesirakenteiden suunnitelmia. Laajaa toimenpidesuunnitelmaa toteutetaan pala kerrallaan eri toimialueiden yhteistyöllä. Liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut kunnostivat Koulunlammen uimarantaa ja viherpalvelut ovat raivanneet lampien ranta-alueita. Vesakoiden raivaamisen ja näkymien avaamisen lisäksi lammille on lisätty myös penkkejä, sillä alue on jokelalaisille tärkeä lähivirkistysalue.
Kesäkuussa 2024 Koulunlammelle asennettiin kaksi kelluvaa, vettä puhdistavaa lintulauttaa. Lautat tarjoavat vesilinnuille turvallisen paikan vilkkaalla taajama-alueella ja houkuttelevat vesilintuja pois uimarannalta. Samalla kelluvat kosteikot puhdistavat vettä juuristoillaan ja toimivat elinympäristönä miljoonille nälkäisille mikro-organismeille, jotka osallistuvat veden puhdistamiseen. Kelluvilla kosteikoilla kasvaa useita kasvilajeja: sarjarimpeä, saroja, mesiangervoa, keltakurjenmiekkaa, rantakukkaa, järviruokoa, järvikaislaa, leveää osmankäämiä ja kapeaa osmankäämiä.