Syväranta

Syväranta on yksi Rantatien suurhuviloista. Huvilapalsta oli lohkottu Gustavelundin kartanosta vuonna 1869. Kun omistajaksi tuli moskovalainen liikemies Konstantin Kapitanovitsh Ushkov, alkoi huvilan historian loistokkain kausi (1904–1916).

Syvärannan puutarhaan tehtiin upeat istutukset ja suihkulähteet. Silmäniloa toivat marmoripatsaat ja puutarhassa tepastelevat riikinkukot, hanhet ja ankat. Huhuttiin, että Syvärannan ukkosenjohdatinkin oli puhdasta kultaa ellei peräti platinaa, mutta ihan niin loistokasta Syvärannan elämä tuskin oli.

Vuosina 1923–1936 Syväranta oli sanomalehtimiesten lepokoti. Sen ylläpitäjänä oli Onni V. Tuiskun säätiö ja vieraina muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittaja W. W. Tuomioja perheineen, kirjailija Olavi Paavolainen ja runoilijat Eino Leino ja Einari Vuorela.

Lotta Svärd -järjestö osti Syvärannan v. 1936 kurssikeskukseksi. Lottaopisto toimi vuoteen 1944 saakka. Marraskuussa 1944 Syväranta siirrettiin lahjakirjalla lottien perustamalle Suomen Naisten Huoltosäätiölle, joka vuonna 2004 muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi.

Huvila paloi aprillipäivänä 1947. Suomen Naisten Huoltosäätiö rakennutti vuonna 1995 uuden päärakennuksen, joka ulkonäöltään mukailee palanutta huvilaa. Rakennuksen arkkitehteina olivat Irmeli ja Markus Visanti. Nykyisin Syvärannassa toimii Lottamuseo, joka esittelee monipuolisesti lottien toimintaa ja merkitystä itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä ja etenkin talvi- ja jatkosodassa.

Syvärannan historiaan voi tutustua laajemmin Lottamuseon artikkelissa (pdf) >