Rauhalinna – Karttusen maakauppa – Prijuutti
Koko keskisen Uudenmaan ensimmäinen kauppa perustettiin Hyrylään hyvälle paikalle valtamaantien laitaan, kun kievarinpitäjä Aleksander Karttunen sai luvan myös kaupan perustamiseen vuonna 1863. Vuosina 1908–1967 rakennus oli venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen kesäsiirtolana. Ensin se oli yhdistyksen lastenkodin kesäpaikka, sitten vanhustenkodin kesälomapaikka. Rakennuksen nykyinen nimi Prijuutti on peräisin tältä ajalta.
Aleksander Karttusesta (1823–1877) oli tullut Hyrylän kievarinpitäjä, kun hän oli avioitunut Amanda Sofia Lindbergin (1827–1908) kanssa. Amanda oli muuttanut Tuusulan Gästgifvarsiin vuonna 1848 nimenomaan pitämään kestikievaria. Aleksander Karttunen rakennutti oman talon Rauhalinnan vuokrapalstalle 1850-luvun puolen välin paikkeilla. Karttunen haki kesällä 1860 lupaa kaupan perustamiseen. Karttunen perusteli hakemustaan sillä, että Hyrylässä oli runsaasti väkeä ja kruunun kasarmit ja sairaala. Asukkaille ja kruunun virkamiehille tuotti runsaasti vaivaa hankkia jokapäiväiset tarpeet kaupungista saakka.
Lupaa ei alkuun myönnetty, koska säädösten mukaan kauppa voitiin perustaa maaseudulle vain, jos matkaa lähimpään kaupunkiin yli 50 virstaa (53 km). Helsingiin ja Porvoon porvarit - siis alueen kauppiaat ja käsityöläiset - vastustivat kaupanperustamishanketta kiivaasti. He perustelivat kielteistä kantaansa sillä, että Helsinkiin oli vain reilut 28 virstaa ja Porvooseenkin pääsi hyvin maalaistavaroita myymään ja siirtomaatavaroita ostamaan. Molempiin kun kulki hyvä ja talviaikaankin kuljettavissa oleva maantie. Vasta vuonna 1863 Senaatti hyväksyi Karttusen maakauppaluvan.
Rauhalinnasta Prijuutiksi
Leskeksi jäänyt Amanda Karttunen solmi vuonna 1891 avioliiton varuskunnan entisen komentajan everstiluutnantti Jefim Bourschtynin kanssa. Molemmat kuolivat vuonna 1908 ja Jefimin poika Sergei, joka oli lääkärinä Venäjällä, pani kiinteistön myyntiin.
Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry osti tilan. Alkoi Prijuutin kausi. Venäläisperäinen nimi tarkoittaa suojapaikkaa ja lastenkotia. Prijuutti oli ensin yhdistyksen Helsingissä toimivan lastenkodin kesäkotina tai kesäsiirtolana, kuten silloin sanottiin. Sota-aikana Prijuutti oli ympärivuotisessa käytössä, kun lastenkoti oli paossa Helsingin pommituksia. Yhdistyksen lastenkotitoiminta lopetettiin vuonna 1953 ja yhdistys keskittyi alusta asti mukana olleeseen vanhainkotitoimintaan. Prijuutista tuli silloin yhdistyksen vanhainkodin kesäpaikka. Yhdistys luopui Prijuutin käytöstä vuonna 1967. Helsingissä toimii edelleen yhdistyksen perustama Helenan vanhainkoti.
Tuusulan kunta osti Prijuutin vuonna 1973. Vuosina 1977–2003 talo oli keramiikkapajana, jossa työskentelivät keraamikot Leena Paloheimo ja Anna-Maria Osipow.
Vanha talo oli 2000-luvun alussa vuosia tyhjillään. Vuonna 2018 perustettiin Prijuutti ry, joka pyrkii kunnostamaan kauniin talovanhuksen yhteisölliseen käyttöön.
Hospitaalin ja makasiinien suunnitelmapiirros 1850-luvun lopulla, jossa näkyy Karttusen kievari ja postin torvi merkkinä siitä, että Kievari toimi myös postitoimipaikkana. Prijuuttina tunnetussa rakennuksessa aloitti keskisen Uudenmaan ensimmäinen maakauppa.
Muorinkuja 5, 04300 Tuusula, Suomi