Kievarin alueella oli ennen Ylitalo

Kohde kuuluu polkuun Hyrylän polku.
Ylitalon tilakeskus oli oikealla näkyvän peltoaukean yläkulmassa. Paikalla on nykyisin Kievarin alue. Kuva Tuusulan museo 1969.

Hyrylän kylän vanhoihin kantataloihin kuuluva Gästgifvars jakautui 1850-luvulla Rustholliin ja Ylitaloon. Ylitalo sijaitsi aivan Hämeentien varressa ja kievaritoiminta jatkui sen puitteissa. Skogster-suvulta tila siirtyi Eskelineille eli Ehoille vuonna 1904. Tilakeskus jäi osittain uuden Tuusulanväylän alle ja Kievarin asuntoalue on rakennettu tilan vanhoille maille. 

Lue lisää kohteesta

Ylitalon omisti 1850-luvulla rusthollari Henrik Skogster, jonka jälkeen hänen poikansa Oskar. Gästgifvarsin kievaritoiminta kyyteineen jatkui siis Ylitalossa. Vuonna 1862 Ylitalossa oli hollikyytejä varten 16 hevosta. Lisäksi lähitaloilla oli velvollisuus pitää yhdeksää hevosta ja ajomiestä hollilla - siis valmiudessa -  jos kyydin tarvitsijoita ilmaantuisi useita yhtäaikaa ja kievarin oma väki oli jo ajossa.

Vuonna 1904 tilan osti A. R. Eskelin Keravan Postlarin talosta. Tilaa tulivat hoitamaan pojat Otto ja Eskil Eskelin. He suomensivat nimensä Olavi ja Esko Ehoksi ja tila siirtyi Eskon omistukseen. Majatalon pito ja kyyditysten hoito jatkuivat vielä Esko Ehon aikana. Ensin kyydityksiä hoidettiin hevosilla, mutta autojen yleistyessä autot korvasivat hevoset. 1920-luvulla Ylitalon kievarissa oli majoittunut myös runoilija Eino Leino, joka vieraili Tuusulassa usein ystäviään tapaamassa ja kirjoittamassa.  Hyrylän kievarissa ollessaan hän on merkinnyt kirjeensä paikaksi myös Kestilän, millä nimellä hän kuvasi oloaan Kievarissa. 

Kansalaissodan aikana 19.4.1918 Ylitalon pihapiiri oli sotatoimien keskiössä. Silloin saksalaiset hyökkäsivät etelästä ja punaisten päätukikohta oli läheisellä Kirkonmäellä ja etulinja Kievarin pellolla. Talven aikana oli pellolle ajettu varuskunnasta satojen hevosten lantakasoja, joiden suojassa etummainen puolustusketju oli. Taistelun kesti kiivaana muutaman tunnin, ja siviiliväestö oli peloissaan suojautuneena muun muassa perunakellareissa. Niitä oli varusteltu monessa talossa myös pidempiaikaiseksi suojaksi.

Vuodesta 1938 lähtien Helsingin ja Tuusulan väliä oli hyvä ajaa, kun Suomen ensimmäinen betonitie valmistui vuonna 1938. Betonitie päättyi Hyrylässä Ylitalon paikeille.

Ylitalon viimeiset tilanomistajat olivat Martti ja Anne Eho. Heidän aikanaan tila erikoistui hevostalouteen. Heidän poikansa Juhani Eho voitti muun muassa Finnderbyn vuonna 1983 ratsullaan Edvin. Tuusulasta muuton jälkeen Juhani perheineen rakensi suuren esteratsastuskeskuksen Mäntsälän Nummisiin.  

Kievarin alue rakentuu

Tuusulan kunta osti tilan vuonna 1986 ja kaavoitti sen asuinalueeksi. Nykyisin tilan paikalla sijaitsee Kievarin alue kerrostaloineen. Nimi kertoo osuvasti paikallishistoriaa. Pääosa alueen kerrostaloasunnoista rakennettiin vuosina 1991–1994. Tuusulanväylän ja Kievarinkaaren välissä olevat uudemmat kerrostalot on rakennettu vuosina 2014–2016. 

Kievarinkaari 3, 04300 Tuusula, Suomi