Jokela ja tiiliteollisuus
Jokelan alue oli 1800-luvun alkupuoliskolla miltei asumaton. Vuonna 1840 alueella asui henkikirjojen mukaan 7 henkeä. Osa alueesta kuului Hausjärven pitäjään (myöhemmin Hyvinkään maalaiskuntaan), osa oli Kirkonkylän, Paijalan ja Hyökkälän kylien takamaata.
Jokelan taajaman kehitys lähti vauhdilla liikkeelle, kun Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie avattiin 1862. Junat alkoivat pian pysähtyä myös Jokelassa, vaikka asema valmistui vasta vuonna 1875. Rautatie mahdollisti myös teollisuustoiminnan aloittamisen Jokelassa. Alueella oli tiilenvalmistukseen hyvää savea, ja junalla tiilet voitiin kuljettaa pääkaupunkiseudun rakennustyömaille.
Jokelan Tiilitehdas aloitti toimintansa 1874. Siitä tuli tiiliteollisuuden perustamisvaiheen ensimmäinen suuryritys Suomessa. Tiilitehtaan yhteyteen perustettiin myös suuri maatila. 1910-luvun alussa tehtaalla valmistui vuosittain 6,5–8 miljoonaa tiiltä. Se oli silloin tuotannoltaan Suomen suurin tiilitehdas.
Parhaaseen aikaan Jokelassa toimi useita tiilitehtaita. 1880-luvun lopussa perustettiin Jokelan Uusi Tiilitehdas ja 1900 toimintansa aloitti Kolsan tiilitehdas. Vielä 1952 aloitti Raken tiilitehdas lähellä Huikon seisaketta. Viimeisenä toimintaansa jatkoi Kolsan tiilitehdas vuoteen 1986.
Jokelasta kehittyi vuosikymmenien mittaan varsin monipuolinen teollisuustaajama. Tiilien lisäksi siellä valmistettiin mm. tärkkelystä, vanua, tulitikkuja ja maatalouskoneita. Työpaikkoja tarjosivat myös Fennia-pesula, Jokelan Saha, Oy Sörnäs Ab:n laatikkotehdas sekä silkkikutomo. Työpaikkojen myötä myös väkimäärä ja palvelut kasvoivat. Vuonna 1920 Jokelassa asui 570 ihmistä, 1950 jokelalaisia oli jo 1617.
Jokelan tiilitehdas
Jokelan Tiilitehdas aloitti toimintansa vuonna 1874. Siitä kehittyi alansa ensimmäinen suuryritys, ja se oli tuotannoltaan ajoittain maamme suurin. 1910-luvun alussa tehtaalla valmistui vuosittain 6,5–8 miljoonaa tiiltä. Tehtaan perustamisessa avainasemassa ovat olleet rautatie ja se rakentajat, insinöörit August Hilden ja Theodor Tallqvist. He ostivat tiilitehdasta varten noin 123 hehtaaria peltoa ja metsää.
Ensimmäisinä vuosina tehtaalla oli vain muutama ympärivuotisesti palkattu työntekijä sekä kesäaikaan tarpeellinen määrä kausityöntekijöitä. 1880-luvulla työntekijöiden määrä oli 150 ja kymmenen vuotta myöhemmin 200.
Paul Chmelewskin johtajakaudella (1877–1901) tehtaasta kehittyi yksi maamme uudenaikaisemmista. Hän rakennutti muun muassa rengasuunin ja perusti tehtaan yhteyteen maatilan ja kartanon. Johannes Blennerin tuli tiilitehtaan ja kartanon omistajaksi 1917. Hänen aikanaan tehdasta kehitettiin ja vähennettiin maataloutta. Entiseen navettaan perustettiin Fennia-Pesula, josta muistuttaa vielä nimitys Pesulan lampi (nykyisen Chmelewskin puiston lampi). Kartanosta kehittyi yksi Tuusulan kulttuurikeskuksista. Kulttuurin ylläpitäjänä oli tehtaan omistajan puoliso, harpputaiteilija Lilly Kajanus-Blenner, säveltäjä Robert Kajanuksen tytär . Hän järjesti kartanossa harpunsoiton kesäkursseja pohjoismaisille harpisteille. Kylän nuoret naiset saivat häneltä myös harpunsoiton opetusta, ja olipa kartanossa joskus balettikoulukin.
Jokelan tiilitehdas lakkautti toimintansa vuonna 1959. Toimintavuosia tehtaalle kertyi 85 vuotta. Tiilitehtaan rengasuuni ja sen suojarakennus, keinokuivaamo ja konehuone on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 2000.
Historia näkyy tämän päivän Jokelassa
Jokelan Hyvinkään puoleiset alueet liitettiin Tuusulaan vuonna 1974. Jokela on nykyisin toiseksi suurin Tuusulan kolmesta keskustaajamasta. Kasvavalla alueella asuu nyt yli 6000 henkeä. Rautatie on jokelalaisille edelleen tärkeä, sillä monet käyvät töissä Helsingin tai Hyvinkään suunnassa.
Tulitikku Oy:n tehdasrakennus on saneerattu vankilaksi ja Jokelan Tiilitehtaan alueen tulevaa käyttöä suunnitellaan. Teollisuusperinne näkyy edelleen vahvasti Jokelan maisemassa. Jäljellä on vanhoja teollisuusrakennuksia ja alueella on hauskoja pikku lampia, jotka ovat syntyneet, kun savenottokuopat ovat täyttyneet pohjavedellä.
Jokelan tiiliperinnettä vaalii vuonna 1998 perustettu Jokelan Tiilitehdasperinne ry, jonka internet-sivuilta löytyy paljon tiiliteollisuuteen liittyvää lisätietoa. www.tiilitehdasperinne.com
Tiilen historiaa Suomessa (Museoviraston sivu)
Nukarintie 5, 05400 Tuusula, Suomi