Hyrylän polku

Hyrylän vanhat kantatalot

Hyrylän kylässä oli 1600–1700-luvuilla vain puolen tusinaa taloa. Vanhat  kantatilat ovat:

• RN:o 1 Gästgifvars
• RN:o 2 Jussila
• RN:o 3 Vähämuori
• RN:o 4 Peltola
• RN:o 5 Posti (rinnakkaisnimi Knuuttila)
• RN:o 6 Mikkola.

Talot muodostivat ryhmäkylän noin kilometrin päähän nykykeskustasta etelään suurinpiirtein nykyisen Hyrylän koulukeskuksen ja Mikkolan alueen paikkeille. Talonnimet Gästgifvars (suomeksi Kievari) ja Posti kertovat kestikievarioikeuksista ja postitalon statuksesta.

Vuonna 1840 Hyrylässä oli 171 asukasta, joista noin 20 torpparia sekä piikoja ja renkejä saman verran. Tilojen jakamisen ja torppien perustamisen myötä asutus oli jo alkanut levitä vanhan ryhmäkylän pohjois- ja eteläpuolelle.

Lukuunottamatta sitä, että kylä oli Helsingistä pohjoiseen vievän valtamaantien varressa ja Savon ja Hämeen suuntaan vievien teiden risteyksessä, elämä Hyrylässä oli niin kuin muissakin maalaiskylissä. Maantie ja sillä liikkuvat toki takasivat sen, että uutiset ja uutuudet kulkivat Tuusulaan nopeasti. Maan pääkaupungiksi kohonnut Helsinki oli lähellä  – se antoi erilaisia mahdollisuuksia työhön ja liiketoimiin.  

Liikenteen strateginen solmukohta

1800-luvun puolivälin jälkeen Suomi alkoi muuttua nopeasti. Elinkeinojen harjoittamista helpotettiin asteittain 1860-luvulta alkaen ja elinkeinovapaus säädettiin vuonna 1879. Aikakauteen liittyi myös voimakas liikenneolojen kehittäminen. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin liikenteelle vuonna 1862. Rautatiellä tuli olemaan iso merkitys myös Tuusulan eri alueiden kehittymiselle. Ajan myötä asemakyliksi tulleet Korso, Kerava ja Järvenpää muodostuivat taajaväkisiksi yhdyskunniksi ja halusivat pois maalaismaisena säilyneen Tuusulan yhteydestä.

Stategisesti tärkeä maanteiden risteys ja läheinen rautatie vaikuttivat siihen, että Hyrylän ja Hyökkälän kylän raja-alueelle muodostui 1850–60-luvuilla venäläinen varuskunta. Tästä syystä Hyrylän liikekeskusta kehittyi varuskunnan liepeille. Käytännössä nykyinen Hyrylän keskusta on puoliksi Hyökkälän kylän puolella. 

Venäläisen varuskunnan ympärille kasvoi venäläisten, vienankarjalaisten ja suomalaisten muodostama pienimuotoinen liikekeskus erilaisine palveluineen. Oli kauppoja, käsityöläisiä ja kahviloita. Suomen itsenäistyttyä varuskunta muuttui suomalaiseksi, mutta edelleen kauppiaat ja käsityöläiset kilpailivat varuskunnan asiakkaista.

Hyrylän kuuden kantatalon maat ovat vuosisatojen kuluessa pirstoutuneet lukuisiksi asuin- ja liiketonteiksi ja Hyrylästä on tullut tuhansien ihmisten kotipaikka. 

Hyrylän polku kertoo tämän alueen historiasta sanoin ja kuvin. Tekstit ja kuvat Virtuaali-Tuusulaan Jaana Koskenranta ja Tarja Kärkkäinen, Tuusulan museo 2015. Vuonna 2022 tehdyn päivityksen yhteydessä on lisätty kuvia ja päivitetty kohteiden kuvaukset vastaamaan vuoden 2022 tilannetta.  

Kotiseutuharrastaja Heikki Simola ja Tuusulan museo laativat vuonna 2015 painetun kotiseutupolun. Painettu opas on Virtuaali-Tuusulan sivuilla pdf-muodossa nimellä Hyrylän ja Koskenmäen polkuopas.