Paijalan hautausmaa ja kappelit

Polku Koskenmäen polku. Kohde kuuluu myös polkuun Tuusulanjärven kierros.
Paijalan kappeli. Kuva Tarja Kärkkäinen 2013

Paijalan hautausmaa vihittiin vuonna 1896. Uutta hautausmaata oli etsitty jo pitkään, koska kirkon ympärillä oleva hautausmaa alkoi käydä ahtaaksi, eikä laajentaminen siellä ollut mahdollista.

Uuden hautausmaan sijaintia seurakuntalaiset pitivät onnistuneena. Paijalan nummi oli nimensä mukaisesti kuivaa ja hiekkaista aluetta. Se helpotti seurakuntalaisten taakkaa, kun esimerkiksi työlääseen sannanajoon ei ollut tarvetta. Matka kirkolle ei ollut varsin pitkä. Tietäkään ei tarvinnut erikseen rakentaa tai hoitaa, kun paikka oli ihan Hyvinkäälle ja Hämeenlinnaan johtavan maantien vieressä. Lisäksi paikka oli vielä silloin melko kaukana asutuksesta.

Vanha kappeli valmistui vuonna 1910. Sen piirustukset laati seurakunnalle ilmaiseksi yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti E. A. Kranck, joka asui Kirkkotiellä Salmelan huvilassa. Kranck oli aikaisemmin laatinut kirkon korjaussuunnitelmat, joten kappeli tuli ikään kuin kaupanpäällisiksi.

Kappelin lähellä on karun kaunis ruumiskellari, jonka on suunnitellut taiteilija Ilmari Wirkkala vuonna 1938. Hän teki merkittävän elämäntyön suunnittelemalla hautausmaiden rakennuksia ja muistomerkkejä eri puolille Suomea ja nostamalla hautausmaakulttuurin arvostusta.

Uusi kappeli vihittiin käyttöön pyhäinpäivänä 1993. Sen on suunnitellut arkkitehti Timo Suomalainen, joka tunnetaan myös Helsingin Temppeliaukion kirkon suunnittelijana. Kappelin kellotapulissa soi Tuusulan vanhan kirkon kello, joka on valettu vuonna 1650 todennäköisesti Vanhankylän kartanossa. Seurakunta oli aikoinaan myynyt sen tarpeettomana Riihimäelle, josta se hankittiin takaisin uutta kappelia varten.

Lue lisää kohteesta

Hautamuistomerkit

Paijalan hautausman hautamuistomerkit ovat myös paikallista historiaa ja kulttuuria. Paijalan hautausmaa on laajentunut monta kertaa. Sille on haudattuna yli 14000 vainajaa kymmenen hehtaarin alueelle.

Tämän kävelykierroksen varrella on monen Hyrylän ja Koskenmäen kotiseutukierroksen poluilla mainitun henkilön hautamuistomerkit.

Paijalan hautausmaankartta kohdenumeroilla

Kävelyreitti – kotiseutupoluissa kohdattujen henkilöiden hautamuistomerkeille

  1. Terijoen sotilaskotiyhdistys on pystyttänyt muistokiven Terijoelle haudatuille sankarivainajille. Kivessä on 75 sankarivainajan nimet. Tuusulan Järvenpäähän tuli evakkoja Terijoelta lähes 1700 henkeä, joiden mukaan Teriojan kaupunginosa on saanut nimensä.
  2. Peltolan talon Winqvistien sukuhauta. Rolf Winqvist, tekniikan ylioppilas, luutnantti ja pommikoneen tähystäjä, sai Mannerheim-ristin numero 55. Vihollishävittäjä ampui pommikoneen alas ja hän kaatui 23.6.1944 Manssilassa. Tuomiokapitulin päätöksellä ritarien haudat ovat suojeltuja. Paijalaan on haudattu myös ritarit Felix Isosomppi ja Väinö Hämäläinen.
  3. Koskenmäen Koskelan talon kauppias Oskar Salmi oli tunnettu lihakauppias ja hevosmies.
  4. Ylitalon sukuhauta, Eskelin ja Eho ovat talon omistajia. Kievarin asuntoalue muistuttaa Ylitalon kievarista.
  5. Yli-Postin tilan omistajat, Askolin suom. Hietarinne, pitivät myös kievaria ja perustivat nahkatehtaan. Hyrylän keskustaa ja varuskuntaa on rakennettu Yli-Postin maille.
  6. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkin ovat pystyttäneet Tuusula, Kerava ja Tuusulan seurakunta. Muistokirjoituksena on Maamme-laulun säkeistö.
  7. Koskenmäen karjalaiset kauppiaat: maakauppias Vasili Karjalainen, kulkukauppias Nikolai Karjalainen ja kangaskauppias Lauri Nikitin.
  8. Tuusulan nahkatehtaan menestykseen nostanut Juho Tikkanen menehtyi traagisesti tehtaallaan Tuusulanjoen rannalla.
  9. Oskar Lindqvist oli linja-autoliikenteen uranuurtaja. ”Korkkipussit” olivat käsite.
  10. Ensimmäisen linja-autolinjan Keravan ja Hyrylän välille 1920-luvun alussa perusti J. A. F. Sariola. Kuuluisa hänestä tuli alaa vaihdettuaan. Jaffu on Sirkus Sariolan perustaja.
  11. Vanhan arkkukellarin on suunnitellut arkkitehti Ilmari Wirkkala ja se on rakennettu vuonna 1938. Sitä ennen oli tapana aloittaa ruumissaatto vainajan kotoa kirkonkellojen soidessa - saattokellot. Kappelin kellot soivat hautaa peitettäessä -peittokellot.
  12. Juho Niukkanen oli kirvulainen valtiopäivämies ja ministeri, joka muutti Yli-Jussilan tilalle Talvisodan alta.

Vuonna 2021 Paijalan hautausmaan täyttäessä 125 vuotta, teki Tuusulan seurakunta Heikki Simolan esitelmän pohjalta esitteen Paijalan hautausmaa 125 vuotta

Paijalannummentie 11, 04300 Tuusula, Suomi