Mikkola antoi nimen asuinalueelle

Talolla RN:o 6 on asiakirjoissa nimiä niin kuin rakkaalla lapsella, Mikkolan ohella Patula, Paturi ja Poteri. Mikkolan nimi on saattanut tulla Mikko Einonpojasta 1600-luvun alussa. Mikkola oli 1600-luvulla jalkaväen vääpelin palkkatilana, mutta 1690-luvulta lähtien se maksoi augmenttiveroa naapurilleen Gästgifvarsin rusthollille. Isonvihan aikana Mikkolakin oli vaikeuksissa, mutta muutoin näyttää olleen jatkuvassa viljelyksessä.

Vuonna 1879 tilan tytär Matilda Forsström meni naimisiin Albert Lönngrenin kanssa Sipoon Träskistä. Heille syntyi neljä lasta, joista Edvin solmi avioliiton Viksbergin eli Rusthollin kasvattityttären Aili Eskelinin kanssa ja heistä tuli myöhemmin naapuritilan Rusthollin isäntäpari. Vanhin tyttäristä Ester avioitui vuonna 1902 Sipoon Martinkylästä kotoisin olleen Hjalmar Falckin kanssa. Heistä tuli Mikkolan isäntäpari vuoteen 1918 asti.

Vuoden 1918 jälkeen Mikkolasta tuli kauppatavaraa. Puolen tusinan omistajanvaihdon seurauksena tila pirstoutui, kunnes tilanomistajiksi tulivat v. 1933 nuoripari Kerttu Linnea Annikki os. Veltheim ja miehensä Jouko Rekola. Heidän aikanaan tilalle rakennettiin uusi päärakennus. Tilan kokonaispinta-ala oli vuonna 1965 noin 30 ha, sillä siitä oli vuosikymmenien varrella jo erotettu muun muassa Perä-Hyrylässä ollut Korpelan tila ja lukuisia palstoja kasvavan asutuksen tarpeisiin. 

Jouko Rekola (1913–1990) oli herastuomari, sotaveteraani ja reservin kapteeni. Hän oli myös Tuusulan Reserviupseerikerhon perustajajäsen, sen ensimmäinen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja. Hän omisti myös hevosia ja oli Tuusulan Hevosystäväinseuran puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja. Urheilijana hän oli 10-ottelijana SM-kisoissa ja ampujanakin huipputason kilpailija.

Mikkolan maat myytiin kunnalle vuonna 1972 ja kymmenen vuoden aikana pelloille kohosi Mikkolan omakotialue. Tilan vanhan päärakennuksen paikalle rakennettiin kaksi paritaloa vuonna 2006. 

Vanhoja huviloita Mikkolan alueella

Mikkolan talon poika Edvin Lönngren oli lähtenyt vuosisadan alussa laittomia kutsuntoja pakoon Amerikkaan. Sieltä palattuaan hän nai Rusthollin kasvattityttären Aili Eskelinin. He rakennuttivat 1920-luvulla omaan käyttöönsä kauniin, mansardikattoisen huvilan Koivumäen Mikkolan maille (Björkackankuja 4). Se oli varmaan oiva ratkaisu, sillä Mikkolan tila oli Edvin Löngrenin sisaren perheellä. Leskiemäntä Agnes Skogster taas emännöi Rusthollia kuolemaansa vuoteen 1942 asti.

Toinen Mikkolan historiaan liittyvä huvila on Rautala (Jussilantie 10), joka rekisterinumeron perusteella on alunperin Postin tilan maita. Kauniisti kunnostettu ja laajennettu mansardikattoinen rakennus on 1900-luvun alkukymmeniltä, mutta on erotettu omaksi tilakseen vasta 1935. Silloin asukkaina olivat Juho ja Ida Rautanen. Seppäsukuun kuulunut Juho Rautanen oli omistanut muutaman vuoden Mikkolan tilaa 1920–30-lukujen taitteessa, ja muutti tilan myytyään aivan naapuriin. Juho Rautanen oli Hyrylän keskustassa sijainneen rukoushuoneen kantava voima. Rautasilla talo oli 1950-luvulle saakka.

Mikkolan alue ja koulu

Mikkolan pellot myytiin kunnalle vuonna 1972 ja kymmenen vuoden aikana pelloille kohosi Mikkolan omakotialue. Tilan vanhan päärakennuksen paikalle rakennettiin kaksi paritaloa vuonna 2006.

Mikkolan alue tunnetaan nykyään Hyrylän yhtenä asuinalueena ja Mikkolan koulusta. Mikkolan koulu otettiin käyttöön 1994. Hankkeeseen kului lähes kymmenen vuotta, sillä kunnanvaltuusto oli ostanut tontin koululle Gästgifvarsin tilasta jo vuonna 1986.