Jokelan lampireitti

Jokelan lammet ovat pääosin muistoja Jokelan ensimmäisestä teollisuudenalasta, tiiliteollisuudesta, joka alkoi paikkakunnalla jo 1870-luvulla ja jatkui 1980-luvulle saakka. Suurin osa lammista on pohjavedellä täyttyneitä savenotto-kuoppia. Ne ovat sekä visuaalisesti että historiallisesti oleellinen osa Jokelan maisemaa. 

Rehevän monimuotoisen ympäristön ansiosta Jokelan lammet muodostavat arvokkaan lintualueen. Entisiin savenottokuoppiin syntyneillä lammilla pesii monimuotoinen lajisto, johon kuuluu myös uhanalaisia tai muuten suojelua tarvitsevia lajeja. Lajiston runsastumista on osaltaan auttanut alueelle pesimään asettuneet naurulokkiparit. Monet muut vesilinnut pyrkivät pesimään naurulokkien seassa, koska niiden yhdyskunnat pitävät pesille pyrkiviä petoja tehokkaasti loitolla. Naurulokkeja voi nähdä kaikilla reitistön lammilla.

Jokelan lampireitti maastossa

Vuonna 2021 toteutettiin Tuusulan kunnan osallistuvan budjetoinnin varoilla luontoon merkitty Jokelan lampireitti. Reitin alussa on infotaulu, jossa kerrotaan lampien luontoarvoista ja historiasta. Punaiset reilun metrin korkuiset Lampireitti-tolpat valmistettiin Kellokosken ruukin konepajalla.

Maastossa reitti lähtee Koulunlammelta. Opintien ylitettyään se vie pienelle Apteekinlammelle ja sieltä puistopolkua pitkin ohi Kuivalampien Pesulanlammelle. Pesulanlammelta jatketaan Opintiellä Kaarteenrantaan asti ja sitä kulkien sivuutetaan Ventoniemenlampi, Rantakarinlampi ja Valolampi. Matka jatkuu kohti Notkopuistoa ja sen kautta takaisin Koulunlammelle. Reitin kokonaispituus on noin 2,3 kilometriä.

Virtuaali-Tuusula -verkkosivulla oleva reitti tarjoaa lisätietoa kohteista Jokelan lampireitin varrelta.