Laatikkotehdas

Öy Sörnäs Ab:n laatikkotehtaan omistajaksi oli vuonna 1937 tullut kauppaneuvos Arthur Nikander. Samoihin aikoihin Nikander osti myös Jokelan Tiilitehtaan maa-alueineen. Hän siirsi laatikkotehtaan Jokelaan. Tehdas siis valmisti puisia pakkauslaatikoita.

Yksi menestysartikkeli oli puinen viskilaatikko, joita vietiin Skotlantiin. Sotien jälkeen tehtaassa valmistettiin myös valmistaloja. Osa rakennuksista meni sotakorvauksina silloiseen Neuvostoliittoon. Tarina kertoo, että sinne tehtiin myös erityisiä tutkimuskäyttöön tarkoitettuja parakkeja, joita käytettiin hyvin vaativissa olosuhteissa Siperiassa ja pohjoisilla alueilla.

Tehtaan muutto Vallilasta oli iso operaatio. Uudet tuotantorakennukset rakennettiin tiilitehtaan ja Palojoen väliselle alueelle 1937 ja 1938. Samoihin aikoihin myös jatkettiin tiilitehtaan pistoraidetta laatikkotehtaalle saakka.

Kaksikerroksinen tiilinen tehdasrakennus ja suuri puinen varastorakennus ovat edelleen olemassa.  Myös tehtaan lämpökeskus piippuineen on jäljellä, suuri kuivaamo sen sijaan on purettu. Tehtaan konttoriksi rakennettiin funkkistyylinen talo. Vaaleassa, rapatussa talossa on kaari-ikkunat ja loiva pulpettikatto, joka on naamioitu tasakatoksi. Laatikkotehtaan portin sisäpuolella on yksikerroksinen rakennus, joka on rakennettu oman tehtaan valmistaloelementeistä.

Työntekijöitä varten siirrettiin Helsingin Vaasankadulta puolitoistakerroksinen hirsirakenteinen asuintalo. Siinä oli  seitsemän asuntoa ja sitä kutsuttiin ”Volgaksi” tai Vinkkelitaloksi, koska se oli L-kirjaimen muotoinen. Talo pystytettiin  Lokkistenmäkeen (Laatikkotehtaantien ja Opintien välinen alue), jossa jo entuudestaan oli tiilitehtaan ja maatilan työntekijöiden asuntoja.

Laatikkotehdas lopetti toimintansa 1963. Tiloihin tuli ensin Oy Bensow ja sitten Oy Machine Tool.