Tuusulanjärven länsirannan eli Vanhankylän, Ruskelan ja osittain myös Paijalan maisema on edelleen maanviljelyksen kulttuurimaisemaa. Viljavalla ja vuosisatojen ajan viljellyllä Uudellamaalla viljelysmaisemalle ovat ominaisia laajat, yhtenäiset peltoaukeat.
Ruskelan kylä oli koko 1800-luvun väkiluvultaan Tuusulan toiseksi pienin. Vuonna 1920 siitä tuli 95 asukkaallaan pienin, sillä Hyökkälässä oli asukkaita jo 98.
Ruskelan kylän ja Vanhankylän länsiosan lapsille rakennettiin yläkoulu Lounamäelle v. 1910. Kaunis alakoulu valmistui hieman pohjoisemmaksi vanhan maantien varteen v. 1929. Kumpikaan rakennus ei ole nykyisin koulukäytössä.
Kylän vanhimmat talot sijaitsivat Paijalantien varrella lähellä järveä. Taloista
Monsas oli valtion virkatalo 1690-luvulta lähtien – sen perinteitä jatkaa Rantamo. Toinen suurtila oli
Borgman eli Perttula (myöhemmin myös nimellä Sorjolan kartano) oli sekin aivan Tuusulanjärven rannalla, mutta vuosien saatossa sen tilakeskus on hävinnyt. Tilojen maat ulottuivat Vanhalle Hämeentielle ja ylikin. Paijalantietä ja Vanhaa Hämeenitetä yhdistävä Monsantie on saanut nimensä Monsaksen mukaan.