Omenalahden silta vihittiin käyttöönsä 16.8.1984 ollen edelleenkin Kellokosken pisin silta. Nimensä Omenalahti on saanut sen länsirannan omenatarhasta, johon istutettiin Totti Carlanderin toimeksiannosta 220 omenapuuta. Omenatarha istutettiin vuonna 1939, mutta iso osa puista paleltui talvisodan kylmänä talvena ja siksi tilalle oli istutettava uudet puut. Vanhoista puista muutama on edelleen olemassa ja kotiseutuyhstys Me Kellokoskelaiset istutti 25-vuotisjuhlansa kunniaksi 25 uutta puuta vuonna 2007.
Patruuna oli luvannut istuttaa omenatarhan paikalla asuneelle seppä Olof Ekselille, joka kuului siihen kantajoukkoon joka tuli 1897 Björkbodasta Carlanderien mukana. Kansalaissodan vaikeimpina aikoina Eksel järjesti ruokatoimituksia Helsingissä asuville tehtaan omistajille. Olof Eksel oli arvostettu ammattimies, joka toteutti tehtaan vaativimmat metallityöt ja piti lisäksi omaa pajaa hautausmaan viereisellä tontilla. Seppä Ekselin kaunis talo patoaltaan rannalla jäi autioksi 1990-luvun lopulla ja seurakunta purki sen 2000.
Sairaala perusti uimarannan luonnonhiekkarannalle potilaiden ja henkilökunnan virkistykseksi. Uimarantaa ruvettiin kutsumaan Rivieeraksi, sillä rantahan oli lähes yhtä hieno kuin ranskalainen kaimansa. Kunta lunasti alueen 1980-luvulla. Epävirallinen uimaranta on valvomaton, mutta merkitty kaavaan. Jokiuoman rinteessä kiertää kilometrin mittainen pururata "Toivon taival" Kellokosken aktiivisen puutarhurin Toivo Vakkurin (1906–84) mukaan. Ympäröivän metsän luontoarvoja ei ole kartoitettu.
Perhelän osuuskauppa piti Roinilan metsäpalstasta itsellään pienen rantatontin, jonka luovutti henkilökunnan virkistyskäyttöön. Talkoilla sille pystytettiin sauna, jonka käyttö olikin vilkasta. Myös lentopallokenttä raivattiin metsään. Nykyään kunnan omistama sauna on Lääkärinpellon asukasyhdistyksen käytössä.