Varuskunta 1951–2006

Olympiakasarmista alkoi uusi kausi

Olympiakasarmin valmistumiseen asti varuskunta oli toiminut venäläisten rakentamissa kasarmeissa. Uusi moderni kasarmirakennus oli siis todella tervetullut ja paransi huimasti Hyrylässä palvelevien varusmiesten ja heidän kouluttajiensa olosuhteita.    

Olympiakasarmin suunnitteli arkkitehti Vilho Nokko. Arkkitehtuurissa näkyy, että siihen oli ajateltu majoittaa Helsingin olympialaisten aikana Neuvostoliiton voimistelijoiden joukkue. Korkeaan keskushalliin mahtuisi harjoittelemaan muun muassa renkailla. Voimistelujoukkue majoittui kuitenkin Tapiolaan ja nykyaikaisen 5-ottelun edustajillekin löytyi lopulta majapaikka suorituspaikkakunnalta Hämeenlinnasta, joten olympialaisista jäi muistoksi vain rakennuksen nimi. Ilmatorjuntarykmentin aikana rakennuksen urheilukeskuksen puoleisessa päässä oli 3. patteri ja toisessa päässä esikuntapatteri.

Ruokala, sotilaskoti ja paljon muuta

1950–60-luvuilla varuskunnassa rakennettiin paljon. Uusi rakentaminen sijoittui Järvenpääntien itäpuolelle ja rakennukset sijoitettiin aikakauden ihanteiden mukaan maastoa mukaillen mäntykankaalle. Uusi rakennuskanta valmisteli Tuusulan kunnan ja puolustusvoimien välistä sopimusta maanvaihdosta. Sen mukaan puolustusvoimat luopui Hyrylän keskustan vanhoista puukasarmeista ja kunta sai alueet keskustaajaman kehittämiseen. Jo 1968 valmistui vanhan keskuskentän etelälaidalle seurakuntakeskus (purettiin 2013) ja vuonna 1970 uusi terveyskeskus.

Vuonna 1955 valmistui varuskunnan uusi keittiö ja ruokala (nykyinen kunnan keskuskeittiö). Rakennuksen alakerrassa oli varuskunnan elokuvateatteri. Henkilökunnan asuntopulaa helpotti 1950–60-luvun taitteessa harjun laelle tehdyt viisi tiilirakenteista kerrostaloa, joihin tuli kuutisenkymmentä asuntoa. Juokseva vesi, sisävessat ja kylpyamme merkitsivät isoa parannusta kantahenkilökunnan asumistasoon. Ruokala ja asuintalot ovat arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suunnittelemia.  

Sotilaskoti on vuodelta 1959 (purettu vuonna 2020) ja lähes samalta ajalta ovat myös sen jatkona lippukentän laidalla olleet kasarmit, jotka on kunnostettu hoivakodeiksi. Korjaamo ja autohalli rakennettiin 1960-luvun alkupuoliskolla.  Varuskunnan lämpökeskus valmistui vanhaan sorakuoppaan vuonna 1968. Sen suunnittelivat arkkitehdit Erkki Kairamo ja Jorma Pankakoski.  Lämpökeskus oli merkitty Docomomon (kansainvälinen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö) listalle aikakautensa arkkitehtuurin hyvänä edustajana, mutta purettiin huhtikuussa 2017.

Varusmieskoulutus loppui vuonna 2006

Varuskuntaan rakennettiin 1970- ja 1990-luvulla muun muassa uusien ohjuskalustojen huoltohallit. Ilmatorjuntakoulu valmistui 1990-luvun alussa. Siinä on vuodesta 2008 alkaen toiminut puolustusvoimain kansainvälinen keskus.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentti muutti Tuusulaan vuonna 1957. Hyrylässä koulutettiin 50 vuoden aikana lähes 50 000 asevelvollista - Hyrylä on monille tuttu paikka nimenomaan varuskunnan vuoksi.

Helsingin ilmatorjuntarykmentin viimeinen lipunlasku oli lippukentällä 29.12.2006. Silloin lakkasi varusmieskoulutus Hyrylässä, mutta osa tiloista on senkin jälkeen ollut puolustusvoimien käytössä. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus toimi Ilmatorjuntakoulun rakennuksessa vuosina 2008–2015. Nykyisin sen rakennus on remontoitu Tuusulan seurakuntakeskukseksi.

Tuusulan kunta osti marraskuussa 2008 Senaatti-kiinteistöiltä 143 hehtaarin kokoisen varuskunta-alueen noin viidellä miljoonalla eurolla. Pääosa rakennuksista jäi tuolloin Senaatti-kiinteistöjen omistukseen. Alueen rakentaminen alkoi 2010-luvun loppupuolella ja vuonna 2020 Rykmentinpuiston Puustellinmetsässä järjestettiin Tuusulan kolmannet asuntomessut.