Koskenmäen päällä

Kohde kuuluu polkuun Koskenmäen polku.
Koskenmäen kioskilta 1930-luvulta, kuvassa on muun muassa Laineen veljeksiä. Kuva Tuusulan museo/Kalervo Davidssonin albumi

Koskenmäen päällä on muun muassa Nikolai Karjalaisen perheen vanha koti – kaunis sininen talo Tienhaara Paijalantien ja entisen Hämeentien kulmassa. Aikoinaan mäen päällä oli kaksi kauppaa: Elanto ja Talouskauppa ja pari isoa linja-autohallia. Ja tietenkin maantien varrella on ollut kulmakunnan runsaalle väelle ja kulkijoille kioski, parhaaseen aikaan useampikin. 

Lue lisää kohteesta

Hämeentien, nykyisen Paijalannummentien, ja Paijalantien kulmassa on kaunis ja melko suuri 1920-luvulla rakennettu talo Denisoffilta ostetulla palstalla. Tienhaara-nimisen sinisen talon ovat rakennuttaneet emigrantit Nikolai ja Maria Karjalainen. He tulivat Suomeen Vienan Karjalasta poliittisina pakolaisina 1910–20-lukujen taitteessa. Perhe oli osallistunut yhdessä suomalaisten kanssa heimoaatteen mukaiseen toimintaan päämääränään saattaa Itä-Karjala Suomen yhteyteen eikä heillä siten ollut mahdollisuutta jatkaa elämäänsä vanhalla kotiseudulla.  

Nikolai Karjalainen oli kulkukauppias, jonka reviiriin kuuluivat Tuusula ja Nurmijärvi sekä myös Porvoon saaristo. Tavaraa hän hankki tukkuliikkeiltä Helsingistä mm. kankaita ja miesten vaatteita. Hevoskärryillä hän sitten kaupusteli niitä vuorokausiakin kestäneillä myyntimatkoillaan. Karjalaisetkin pitivät jossakin vaiheessa pientä kioskia tonttinsa Paijalantien puoleisessa kulmassa.

Karjalaisen taloa vastapäätä Hämeentien toisella puolella oli aikoinaan Puron Olgan pieni mökki pääty tielle päin. Siinä etuhuoneessa mamma piti pientä kioskia, jota myös Puron mamman putkaksi kutsuttiin.  

Nikitinin kutomosta tuli Elanto, Talouskaupasta kioski

Hämeentien ja Nurmijärventien kulmassa oli  Vienan Karjalasta tulleen Lauri Nikitinin kangaskauppa, jota suuresti arvostettiin. Kaupassa myytiin myös oman kutomon villatöitä. Kutomossa oli useita naisia töissä, kunnes koko kutomo paloi tulipalossa.

Talouskauppa aloitti toimintansa ensin Nikitinin talossa. Loppusyksystä 1936 Keski-Uusimaassa julkaistu puffijuttu ja mainos kertoivat: "Tuusulan Talouskauppa avataan T:mi Nikitinin paikalla" ja "Tervetuloa kahvilaatuja maistamaan, uutuutena sähköllä käypä kahvimylly".

Talouskaupan omistaja Sven Wäiniö olisi ostanut Nikitinin paikan, mutta vanha kauppias ei suostunut myymään. Sattui sitten vielä niin, että vähän myöhemmin kaupan makasiinirakennus paloi räjähdysmäisesti vernissan sytyttyä ja mm. kolme tuhatta tulitikkuaskia katalysaattorina sen mukana. Uuden Talouskaupan rakentaminen alkoi vastapäiselle tontille, joka ostettiin Antti Jukalta.

Sven Wäiniö oli tunnettu urheilumies, joka oli itse kilpaurheilija suunnistuksessa, luistelussa ja juoksussa. Hän voitti jopa Hannes Kolehmaisen: ”Porin marssi soi ja liput liehuivat Tukholman stadionilla, kun tulin raketilla maaliin viiden mailin juoksun voittajana 1913.”

Tuusulan Talouskauppa toimi aina vuoteen 1989 asti. Nykyisin talo tunnetaan Aurankulman kioskista. Kiinteistö on laajentunut ja nykyisen Paijalan kauppakiinteistön (500 m2) ostivat vuonna 2006 Kai ja Tuija Westerlund.

Kotiseutuharrastaja Heikki Simolan on kirjoittanut artikkelin Sven Väiniön elämänvaiheista ja urheilumiehen intohimoista ja toiminnasta muun muassa luistelu- ja junioriurheilun tukijana. Tutustu artikkeliin >> 

Koskenmäen kioskit ennen Aurankulmaa

1920-luvulla keravalainen J. A. F. Sariola perheineen rakennutti Koskenmäelle kioskin. Se oli melkolailla vastapäätä nykyistä Aurankulman kioskia aivan maantien laidassa nykyisen Koskenmäentie 18 kohdalla. Sariolan perheellä oli toinen kioski Hyrylän keskustassa. Ehkä kioskien perustaminen liittyi Jaffu Sariolan linjaliikenne-yritykseen, joka toimi vuosina 1923–1925. Joka tapauksessa kioski oli Kerava–Hyrylä -linja-autojen päätepysäkki vielä paljon myöhemminkin. Varsinaista mainettahan Sariola on saanut tivoli- ja elokuva-alan uranuurtajana.

1930-luvun alkuvuosina kioskia pitivät Toivo ja Siiri Lindberg. Toivo Lindberg oli myös Koskenmäen Työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja työväentalon talonmies. 1940–50-luvun vaihteen molemmin puolin kioskia piti Raskin Irja, jonka perheen mailla kioski alun alkaen olikin. 

Jossain vaiheessa myös Karjalaisen sisarukset pitivät kioskia tonttinsa kulmassa Paijalantien varrella. 

Lindqvistin linja-autohallit 

Oskari Lindqvist kuului alueen linja-autoliikenteen uranuurtajiin. Perä-Hyrylän Korkin tilaa isännöinyt Oskar osti kuorma-auton vuonna 1924 ja alkoi liikennöitsijäksi. Seuraavana vuonna hän hankki "Chevrolet"-merkkisen linja-auton, ensimmäisen "Korkkipussin", jolla aloitti heti liikennöinnin Hyrylä–Kerava linjalla. Tässä vaiheessa Oskarin ja kuskiksi palkatun miehen oli hankittava myös ajokortit. Nimismies kirjoitti ne lähes mukisematta, olihan molemmilla miehillä jo melkoisesti ajokokemusta. Toiminta laajeni linjoille Helsinki–Hyrylä–Rusutjärvi vuonna 1928, sitten seuraavana vuonna Rajamäelle asti. Vuonna 1930 otettiin ajoon myös reitti Helsinki–Hyrylä–Paijala–Järvenpää. 

Oskar Lindqvistin tavoitteena oli saada runkolinja Helsinkiin ja siihen syöttöliikenne pienemmillä autoilla. Linja-autojen vaihtopaikka olisi ollut Hyrylän keskustassa ”Puu-Ahomaan” paikkeilla. Sota kuitenkin vei valtaosan linja-autoista rintamalle. Laajentuminen siirtyi vuodelle 1946, jolloin hän perusti Hyrylän Liikenne Oy:n. Linjoja hoidettiin lisääntyvin vuoroin ja muun muassa Helsingistä oli lähtöjä yli 30 päivittäin. Puisia linja-autotalleja oli mm. Nikolai Karjalaisen taloa vastapäätä Hämeentiellä  ja vieressä Paijalantiellä sekä myös Lahelantiellä.

Liikennöitsijä Oskari Lindqvist rakennutti pula-aikana ison neljän oven hallin sementtitiilistä Talouskaupan (nykyinen Aurankulman talo) taakse.  Yhdessä tallissa oli huollon rasvamonttu ja toisessa puusepän verstaan varustus, koska korit tehtiin puusta. Sotien jälkeen linja-autopula oli suuri, siksi linja-autoja valmistettiin Koskenmäelläkin kymmenkunta kappaletta muun muassa puolustusvoimilta ostetuille Citroen-monikäyttöautojen alustoille.  Myöhemmin nämä tallit tunnettiin Klaavolan linja-autotalleina, sillä Oskari Lindqvistin perustama Hyrylän Liikenne Oy jaettiin vuonna 1958 viiden perillisen kesken ja Klaavolan Linja Oy oli yksi uusista yrityksistä. Linja-autotalli purettiin 1990-luvulla ja paikalle valmistui vuonna 1999 rivitalo. 

Koskenmäentie 20, 04300 Tuusula, Suomi