Koskenmäen polku

Elämä 1900-luvun alkupuolen Koskenmäellä oli värikästä. Alueella on asunut varakkaita huvila-asukkaita, itsenäisiä hyvin toimeentulevia käsityöläismestareita ja muita ammatinharjoittajia. Oli kauppiaita, kirvesmiehiä, suutareita, seppiä, muurareita, kivityömies ja muita.

Koskenmäen sijainti valtamaantien varressa ja läheinen Hyyrlän varuskunta loivat alueelle monenlaisten palveluiden kysyntää. Westenin Villen epäonninen köyhtyminen maakaupoissa puolestaan mahdollisti pienten – käsityöläisille ja muille itsenäisille yrittäjille sopivien – tonttien muodostamisen. Hyrylä laajentui siis Hämeentien vartta pitkin Paijalan puolelle. 1900-luvun alkukymmeninä Koskenmäen asutus tiivistyi. Paijalan kylässä ja siellä etenkin Koskemäellä asuikin käsityöläisiä toisiksi eniten koko Tuusulassa. Vain Järvenpäässä, jonka kehitys kohti pienteollisuus- ja kauppataajamaa oli alkanut, oli enemmän käsityöläisiä.

Koskenmäen polulle on koottu tarinoita alueen ihmisistä ja tapahtumista. Koskenmäellä elämän ääripäät: rikkaus ja köyhyys sekä elämän synty ja kuolema olivat kaikki läsnä joka päivä. Alueen ihmiset olivat yritteliäitä ja toimeliaita. Koskenmäellä ei turhia kainosteltu, vaan hyvä tarina kerrottiin ja suusta suuhun kulkiessaan se pyöristyi ja muutti muotoaan. Tarinat kertovatkin enemmän yhteisön arvoista: mikä huvitti ja nauratti, minkälaiset tapahtumat olivat kertomisen arvoisia. Usein naurettiin rehvakkaille tempuille  ja erikoisuuksille, mutta myös liialliselle hienostelun halulle ja pyrkimyksestä näyttää paremmalta kuin olikaan. 

Virtuaali-Tuusulan -verkkosivun Koskenmäen polun pohjana on kotiseutuharrastaja Heikki Simolan ja Tuusulan museon vihkoseksi painettu Koskenmäen kotiseutupolku. Tutustu Koskenmäen polku vihkosen pdf-versioon >>

Virtuaali-Tuusulaan polun ovat koostaneet Tuusulan museolta Jaana Koskenranta ja Tarja Kärkkäinen alunperin vuonna 2015 ja uudelleen vuonna 2023, jolloin esimerkiksi kuvia on lisätty.

Kiitos kaikille, jotka ovat antaneet apuaan, tietojaan ja valokuviaan kotiseutupolkujen käyttöön.

A
Koskensillalla vanha Hämeentie (nykyinen Koskenmäentie) ylittää Tuusulanjoen. Koskensillan pielessä on aikoinaan ollut muun muassa mylly ja saha sekä kahviloita.
B
Koskensillalta Koskenmäelle mentäessä tien vasemmalla puolella on nahkatehtailija Tikkaselle kuulunut Tuomela ja sen jälkeen lihakauppias Oskari Salmen Koskela. Oikealla puolella on Vasili Karjalaisen rakennuttama kauppatalo.
C
Paijalaan syntyi 1900-luvun alussa suomalaisten ja venäläisten asuttama huvilayhteisö. Asessori Denisoff rakensi kesäpaikakseen maatilan nykyisen Kalamestarinpolun varteen.
D
Paijalan hautausmaa vihittiin vuonna 1896. Vanha kappeli on E. A. Kranckin v. 1910 suunnittelema. Uusi kappeli valmistui 1993 ja sen suunnitteli Tapio Suomalainen.
E
Koskenmäen päällä oli aikoinaan mäen päällä oli kaksi kauppaa: Elanto ja Talouskauppa ja linja-autohalli. Maantien varrella oli ennen kuten nytkin myös kulmakunnan kioski.
F
Koskenmäen asukkaiden sosiaalinen kirjo oli laaja. Oli varakkaita huvilanomistajia, menestyviä liikkeenharjoittajia ja koko joukko erilaisia käsityöläisiä ja muita ammatinharjoittajia.
G
Tuusulan Työväenyhdistys perustettiin kirkonmäellä 27.5.1900. Vuonna 1903 yhdistys osti kirvesmies Liljan mökin Koskenmäeltä. Pienestä alusta on useiden vaiheiden jälkeen kasvanut yhdistys- ja juhlatalo Hyrylän Torppa.
H
1900-luvun alussa Tuusulanjoen molemmilla puolilla oli nahkurinverstas. Nahkatehdas toimi Tuusulanjoen varrella nykyisessä Jokipuistossa vuoteen 1952.
I
Hyökkälän kylässä Tuusulanjoen rannalta lähdettäessä ensimmäinen varuskunnan rakennus on ollut miehistösauna.

Reittiohjeet

Näytä reitti: