Tuusulan historiaa lyhyesti

Polulla esitellään lyhyesti Tuusulan historian keskeisiä piirteitä ja asioita, joista Tuusula tunnetaan.

Tuusulan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1643. Vanhan ajan Suur-Tuusula oli nykyistä isompi. Aikaisemmin Tuusulaan kuuluivat niin Korso, Kerava kuin Järvenpääkin. Sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat vaikuttaneet Tuusulan kehitykseen monella tavalla.

Hyrylän seudun kehittymiseen Etelä-Tuusulan keskuksena vaikutti venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Tuusulan ensimmäinen merkittävä teollisuuslaitos, Kellokosken ruukki, perustettiin vuonna 1795. Jokelan kehitykseen vaikutti ratkaisevasti Suomen ensimmäisen rautatien avaaminen vuonna 1862. Jokelasta alkoi muotoutua teollisuustaajama.

Maatalous oli vanhanajan Tuusulan pääelinkeino. Taajamien ulkopuolinen Tuusula on säilynyt melko maalaismaisena, vaikka kunta on kasvanut ja elinkeinorakenne on muuttunut. Nyky-Tuusula on vireä pääkaupunkiseudun kunta, jonka historia näkyy ja vaikuttaa monella tavalla.

Lue lisää polusta

Tuusulan värikkäästä historiasta voi lukea lisää muun muassa seuraavista kirjoista:

Suur-Tuusulan historia 1–4
Antti Halonen, Taiteen juhlaa ja arkea
Veijo Meri, Tuusulan rantatie
Tuusula-Seuran Aikakirja -sarja
Sanna Kaisa Spoof, Savikkojen valtias
Kellokosken kyläkirja, toim. Erkki Honkanen
Hanna Forssell ja Gunilla Carlander-Reuterfelt, Ruukin elämää. Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella
Tuusula sotilaspitäjänä. Hakkapeliitoista ohjusmiehiin, toim. Ilmo Kekkonen

Artikkeleiden tausta-aineisto ja kuvat: Tuusulan museo
Tekstit: museoamanuenssi Jaana Koskenranta, Tuusulan museo

A
ATuusula syntyi vuonna 1643
Periaatepäätös Tuusulan kappeliseurakunnan perustamisesta tehtiin 22.7.1643. Seurakunnat vastasivat aiemmin myös kuntien tehtävistä, ja siksi myös Tuusulan kunnan syntymäpäivä lasketaan tästä päivästä.
B
BTuusulan tunnusmerkit
Tuusulan tunnuksista tärkein on vaakuna. Aseenlukko kertoo seurakunnan perustamisvaiheista ja sotilasperinteistä. Alaosan laakerinlehvä muistuttaa rikkaasta kulttuuriperinteestä. Tuusulan nimikkokasvi on pihlaja ja nimikkolintu satakieli.
C
CVanhankylän isäntä Nils Stålhana
Vanhankylän kartanon isännän Nils Stålhanan (n. 1594–1657) aatelistunnus oli pistoolin rataslukko. Stålhana vaikutti suuresti Tuusulan kappeliseurakunnan perustamiseen, ja siksi sama aseenlukko löytyy myös Tuusulan kunnan vaakunasta.
D
DTuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö
Monet Suomen kultakauden taiteilijat asettuivat Tuusulanjärven itärannalle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Rantatien varteen syntyi ainutlaatuinen taiteilijayhteisö.
E
ESotilasperinteet
Tuusulassa on vahvat sotilasperinteet. Hyrylä oli varuskuntapaikka 150 vuoden ajan. Itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä Tuusulassa olivat vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen koulutuskeskukset, joiden tarina jatkuu Taistelukoulun alueena ja Lottamuseona.
F
FHyrylän hävittäjistä logistiikkakeskuksiin
Tuusulan sijainti lähellä pääkaupunkiseutua vaikutti siihen, että Tuusulan soravaroilla oli kysyntää. Tuusula tuli tutuksi soraa kuljettavista "Hyrylän hävittäjistä". Nykyisin kuljetus-, autokauppa- ja logistiikka-ala elää alueellamme vahvana.
G
GKellokoski ja ruukki
Kellokosken ruukki ja puistomaisessa ympäristössä oleva entinen sairaala-alue antavat Kellokoskelle omaleimaisen ilmeen. Kylän historiasta kumpuaa myös kulttuuria ja erilaisuutta arvostavan henki.
H
HJokela ja tiiliteollisuus
Jokelan taajama alkoi kehittyä rautatien myötä. Alueella oli tiilenvalmistukseen hyvää savea, ja junalla tiilet voitiin kuljettaa rakennustyömaille. Jokelan Tiilitehdas aloitti toimintansa 1874. Jokelasta kehittyi muutamassa vuosikymmenessä monipuolinen teollisuustaajama.

Reittiohjeet

Näytä reitti: