Virtuaalipolut

Hyrylä oli 1800-luvun puolivälin paikkeille asti tavallinen maalaiskylä, jonka vanhat maatalot olivat suunnilleen nykyisen Mikkolan alueen paikkeilla. Sijainti kahden merkittävän maantien – Savoon vievän Heinolantien (myöhempi Lahdentie, Järvenpääntie) ja Hämeentien – risteysalueella teki Hyrylän alueesta myös strategisesti merkittävän. Venäläisen varuskunnan perustaminen antoi sysäyksen kylän kasvulle. Hyrylän kuuden kantatalon maille on vuosisatojen varrella syntynyt tuhansien ihmisten kotikylä.

Eri puolilta Tuusulaa otetut ilmakuvat näyttävät kunnan kehityksen. Avoin viljelysmaisema peltoineen on jonkin verran vähentynyt, asutus ja muu rakentaminen sen sijaan lisääntynyt erityisesti keskustaajamien läheisyydessä.

Jokelan lampireitti on merkitty luontoon. Syksyllä 2021 valmistamme siitä uusiutuvalle sivustollemme lammelta toiselle vievän virtuaalipolun, jossa esitellään alueen historiaa ja luontoa. Tässä maistiaisia siitä.

Rautatie mahdollisti Jokelan kehittymisen teollisuustaajamaksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Tiiliteollisuus oli Jokelan veturi, mutta Jokelassa tehtiin myös tulitikkuja, laatikoita ja paljon muuta.

Itsenäisyyden juhlavuonna me, Keski-Uudenmaan kunnalliset museot , kerromme kokoelmiemme helmistä ja peilaamme niiden kautta alueemme ja maamme historiaa. Juhlavuoden kunniaksi yhdistämme voimamme. Ripottelemme kartalle juhlakaluja ja niiden museopesiä. Syntyy 100-vuotiaan muistinvirkistyspolku.

Kellokoski kätkee sisälleen kartanon ja torpparien, ruukin ja työläisten sekä sairaalan ja potilaiden historiaa, värikkäitä tarinoita ja mielenkiintoisia henkilöitä. Kaikki tämä luonnonkauniin patoaltaan välittömässä läheisyydessä.

Koskenmäen polulla tutustutaan 1900-luvun alkupuolen Koskenmäkeen. Siellä asui käsityöläisiä ja huvilanomistajia, liikkeenharjoittajia ja paljon muuta mielenkiintoista väkeä. Tervetuloa kuulemaan tarinoita asessori Denisoffista, nahkatehtaasta ja paljon muusta.

Tuusulan luonnosta voi nauttia joka puolella kuntaa, sillä täältä löytyy metsiä, kallioalueita ja veistöjä sekä avaraa peltomaisemaa.

Laulajaisten tarina kertoo Rykmentinpuistossa tulevaisuudessa asuvasta perheestä. Tarinan on kirjoittanut Seppo Mentula ja kuvituksen on tehnyt Aarne Kempas.

Sotilaspitäjän kulttuurikierros tutustuttaa Tuusulan monipuoliseen sotilashistoriaan Ruotsinvallan ajalta, autonomian ajalta sekä Suomen itsenäisyyden ajalta.

Polun kohteet esittelevät Tuusulan historian keskeisimmät piirteet ja asioita, joista Tuusula tunnetaan. Tekstit ja kuvat tarjoavat tietoa myös siitä, miksi tämän päivän Tuusula on sellainen kuin se on. Tervetuloa matkalle Tuusulan historiaan!

Tuusulanjärvi ympäristöineen on tunnettu rikkaasta kulttuuriperinteestä. Järven itärantaa hallitsee kirkko sekä 1800-luvun lopun suurhuviloiden ja kultakauden taitelijakotien muovaama maisema. Tuusulanjärven länsipuolella taas aukeavat edelleen laajat peltoaukeat ja viljava maalaismaisema. Tämä polku noudattelee suosittua polkupyöräreittiä järven ympäri.

Tuusulan 370-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julistettiin runonkirjoituskilpailu kaikille tuusulalaisille esikoululaisille, koululaisille ja opiskelijoille keväällä 2013. Kilpailun teema oli "Tältä tuntuu Tuusulassa".

Tuusula on tunnettu sotilasperinteistään. Hyrylän varuskunnassa koulutettiin sotilaita lähes 150 vuoden ajan. Varuskunta syntyi 1850–1860-luvuilla, jolloin Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Alkuun sotilaat tulivat eri puolilta laajaa Venäjää. Kun Suomi itsenäistyi, tuli varuskunnastakin suomalainen varuskunta. Varusmieskoulutus loppui Tuusulassa vuonna 2006.