Sotilaspitäjän kulttuurikierros
Tuusulan kotiseutupolun Sotilaspitäjän kulttuurikierroksen voi kiertää pyöräillen tai autolla. Kierroksella on mittaa noin 50 km. Internetin ääressä aiheeseen tutustuminen kannattaa aloittaa reilun 7 minuutin pituisen videon katsomisella. Se antaa hyvän yleiskatsauksen asiaan, lisää mielenkiintoista tietoa löytyy sitten kustakin kohde-esittelystä.
Polku julkistettiin Tuusula-päivänä 22.7.2008. Polun on suunnitellut kotiseutuharrastaja Heikki Simola ja Tuusula-Seura. Yhteistyössä oli mukana Ilmatorjuntamuseo, Taistelukoulun perinneyhdistys, Tuusulan kunta, Tuusulan seurakunta ja sanomalehti Keski-Uusimaa. Sotilaspitäjän kulttuurikierros sai vuonna 2011 Suomen kotiseutuliiton "Vuoden kotiseututeko" -palkinnon. Perusteissa todettiin muun muassa, että polun yhdeksän kohdetta kertovat paitsi alueen sotilasperinteistä myös kunnan kehityksestä.
Virtuaali-Tuusulan verkkosivustolla on julkaistu materiaalit vuoden 2008 mukaisesti ja saattavat sisältää joiltain osin vanhaa tietoa muun muassa rakennuksissa toimivissa yrityksien nimissä. Polku löytyy myös laadattavissa pdf-muodossa tästä>.
Tuusula-Seura tuotti kesällä 2015 "Sotilaspitäjämme linnun silmin" -videon.
Lue lisää
Sotilaspitäjän kulttuurikierroksen kartta.
Sotilaspitäjämme linnun silmin
 |
A. Hyökkälän Saksan puustelli – sotilasvirkatalo ruotuarmeijan ytimenä
Tuusulan pitäjän identiteetti pohjautuu maanviljelyskulttuuriin ja sotilaskulttuuriin, jotka ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa erityisesti Suurvalta-Ruotsin aikana. Tuusulaan perustettiin 1721 viisi sotilasvirkataloa, joista Hyökkälän Saksa oli yksi. Saksan puustellirakennus oli aikoinaan moderni uloslämpiävä (= savupiipuilla varustettu) rakennus.
|
 |
B. Hyrylän kasarmien keskellä (Rykmentintie – Tykkitie – Nappulakatu - Kauppatie)
Hyrylän venäläinen varuskunta syntyi pääkaupungin puolustuksen strategisiin tarpeisiin. Krimin sodan aikana ja seurauksena venäläinen puuvaruskunta perustettiin Heinolaan ja Hämeenlinnaan johtavien teiden risteykseen Saksan sotilasvirkatalon maille.
|
 |
C. Ruotsinkylän sotilasvirkatalot Wäfvars ja Jeppas sekä sotilastorppa ja Johannisbergin kartano (Ruotsinkyläntie – Maisalantie – Myllykyläntie – Lahelantie)
Ruotsinkylä kuului 1500-luvulla Helsingin pitäjään. Tuolloin kylässä oli 11 tilaa: Gummi, Inkilä, Jeppas, Johannisberg, Jussila, Kaura, Maisila, Mangs, Raati, Westerby ja Wäfvars. Suurin tila oli Johannisbergin kartano – tyypillinen ratsutila eli rustholli. Jeppas ja Wäfvars olivat armeijan virkataloja, muut olivat maanviljelystiloja.
|
 |
D. Rusutjärven Katila (Koivumäentie – Rusutjärventie - Kolistimentie)
Rusutjärvellä oli kahdeksan kantatilaa, kun Tuusulasta vuonna 1643 muodostettiin oma kirkkopitäjä. Useimmat kantatiloista palvelivat ratsutiloina. Ainoastaan Katilan tila oli Uudenmaan jalkaväkirykmentin virkatalo.
|
 |
E. Ruskelan Monsas (Monsantie – Vanha Ruskelantie – Lammaskalliontie)
Ruskelan kylän tilan Borgman ja Monsas varustivat ratsumiehet erityisesti 1600-luvulla sotiin.
|
 |
F. Vanhankylän kartano (Lammaskalliontie – Vanhankyläntie – Stålhanentie – Tuulimyllyntie – Annitädintie – Eriksnäsintie – Jokelantie)
Vanhankylän kartanon historiaan liittyy muun muassa Tuusulan perustaja Nils Stålhana.
|
 |
G. Nummenkylän kasarmi (Vanha Valtatie – Hahlakatu)
Uudenmaan tarkkampujapataljoonan Tuusulan 2. reservikomppanian kasarmit rakennettiin Nummenkylään, joihin tuli majoitustilat 290 miehelle.
|
 |
H. Rantatien sotilaskohteet (Rantatie – Taistelukoulun alue – Lottamuseo)
Tuusulan Rantatiellä on kaksi sotilaskohdetta, nykyisiltä nimiltään Taistelukoulun alue ja Lottamuseo.
|
 |
I. Tuusulan kirkko (Kirkkotie)
30-vuotisessa sodassa kunnostautunut ja aatelisarvon saanut ratsumestari, Vanhankylän kartanon herra Nils Larsson Stålhana oli vahvasti mukana ajamassa
Tuusulan kappeliseurakunnan perustamista 22.7.1643. Tätä päivää pidetään Tuusulan kunnan ja seurakunnan perustamispäivänä. |
Näytä reittiohjeet ja tulostettavat kartat
