Sotilasperinteet

Ruotsin vallan aika

Ruotsin vallan aikana Tuusula oli muiden kuntien tapaan jaettu ruotuihin. Kukin ruotu varusti ja ylläpiti yhden sotilaan kruunun tarpeisiin. Monet Tuusulan taloista olivat ratsutiloja eli rustholleja. Ne varustivat armeijalle ratsumiehen ja hevosen ja saivat vastineeksi verohelpotuksia. Klaavolan kotiseutumuseo oli aikanaan rustholli.

Alueellista sotilaskoulutusta ruotuväkiarmeijalle antoivat paikkakunnalle sijoitetut upseerit, jotka asuivat valtion virkataloissa eli puustelleissa. Yksi tällainen sotilasvirkatalo oli Saksan puustelli Hyökkälän kylässä. Nykyisin Saksan puustelli on Ilmatorjuntamuseon niin sanottu Kapteenin puustelli.

Venäläinen varuskunta perustettiin 1850-luvulla

Ennen Krimin sotaa (1853–1856), todennäköisesti vuoden 1850 vaiheilla, oli Hyrylään perustettu venäläiselle sotaväelle leiri. Krimin sodan jo sytyttyä aloitettiin Hyrylän sotasairaalan ja kruunun makasiinien rakennustyöt. Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana (1853–1885) valmistuivat puiset kasarmirakennukset.

Krimin sodan jälkeen varuskunta muodostui vakinaiseksi. Hyrylä sijaitsi strategisesti merkittävässä paikassa keskeisten maanteiden risteysalueella. Varuskunnan perustamiseen suhtauduttiin myönteisesti, sillä se paransi alueen työllisyystilannetta. Varuskunnan myötä Hyrylä ja sen ympäristö alkoivat erottua ympäröivästä maaseudusta. Sotilaiden lisäksi alueelle muutti esimerkiksi kauppiaita ja käsityöläisiä, joista monet olivat venäläistä syntyperää.

Punatiiliset kasarmirakennukset rakennettiin 1900-luvun puolella, joista monet ovat vielä jäljellä. Tuusulan taidemuseon Taidekeskus Kasarmi sijaitsee kahdessa kasarmirakennuksessa.

Varuskunnan ja ympäröivän siviiliasutuksen tarpeisiin rakennettiin 1900-luvun alussa myös kaunis ortodoksinen Pyhän Nikolauksen kirkko, joka hallitsi Hyrylän maisemaa. Kirkko purettiin vuonna 1958.

Itsenäisyyden aika Hyrylän varuskunnassa

Suomen itsenäistymisen jälkeen Hyrylän varuskunnasta tuli tykistövaruskunta. Suomen valkoinen kaarti oli Hyrylässä muutaman vuoden 1930-luvulla, ja sotavuosina Tuusulassa toimi jalkaväen koulutuskeskus 1. Sotien jälkeen tykistö palasi varuskuntaan.

Ilmatorjuntamiehet tulivat Hyrylään vuonna 1957. Tuusulan varuskunnassa oli Helsingin Ilmatorjuntarykmentti vuoden 2006 loppuun. Vähitellen alueen rakennukset ovat siirtyneet tai siirtymässä muuhun käyttöön. Puolustusvoimien Kansainvälinen keskus (FINCENT) jatkaa toimintaa alueella vuoden 2014 loppuun. Osa varuskunnan alueista siirtyi Tuusulan kunnan omistukseen vuonna 2008. Alueelle rakentuu tulevaisuudessa Rykmentinpuiston asuinalue.

Nummenkylän reservikomppania

Vuonna 1878 annetun asevelvollisuuslain mukaan 21 vuotta täyttäneiden miesten oli kokoonnuttava arvannostotilaisuuksiin. Arvonnassa osa joutui reservipalvelukseen viiden vuoden ajaksi. Näistä kolmena ensimmäisenä vuotena kokoonnuttiin joka kesä kuukaudeksi reserviharjoituksiin.

Uudenmaan tarkkampujapataljoonan Tuusulan 2. reservikomppanian kasarmit rakennettiin Nummenkylään. Kasarmit olivat reserviläisten harjoituspaikkoina vuosina 1883–99.  Myöhemmin Nummenkylä oli muun muassa varavankila ja suojeluskunnan leirialue. Sotien aikana kasarmit olivat osa Jalkaväen koulutuskeskus 1:stä. Naisten työsiirtolana alue toimi 1940-luvun lopulta 1990-luvulle. Työsiirtolan tilalle on 2000-luvulla kunnostettu viihtyisä asuinalue suojeltuihin rakennuksiin. (Nummenkylä on vuodesta 1951 kuulunut Järvenpäähän.)

Päällystökoulusta Taistelukouluksi, Lottaopistosta Lottamuseoksi

Suojeluskuntain Päällystökoulu aloitti toimintansa vuonna 1921 Tuusulanjärven rannalla Tuomalan kylässä. Lotta Svärd -järjestö osti Syvärannan huvilan vuonna 1936 loma- ja kurssikeskukseksi. Molempien vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminta lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen. Suojeluskuntain Päällystökoulusta tuli puolustusvoimien hallinnoima Taistelukoulu v. 1949. Nykyisin Taistelukoulun alue on osa Maanpuolustuskorkeakoulua.

Maanpuolustukseen liittyvästä perinteestä kertovat tänä päivänä puolustusvoimien toimivien laitosten lisäksi myös Ilmatorjuntamuseo, Taistelukoulun perinnetilat ja Syvärannan Lottamuseo.

Lisää tietoa Tuusulan sotilasperinteistä:

Sotilaspitäjän kulttuurikierros -kotiseutupolku (linkki). Tuusula-seuran ja Heikki Simolan laatima kierros palkittiin Suomen Kotiseutuliiton vuoden kotiseututeoksi vuonna 2011.

katso myös Tuusulan kotiseutupolut/Varuskuntapolku

ja Virtuaali-Tuusulan Varuskuntapolku