Jokelan tiilitehtaan maatila

Maatila täydensi Jokelan tiilitehtaan toimintaa

Tiilitehtaalla oli alusta asti käytössään laajat maa-alueet (123 hehtaaria), joita oli varattu savenottoalueiksi.  Alkuun savi otettiin aivan tehtaan läheltä, joten muut alueet kannatti ottaa viljelys- ja laidunkäyttöön. Paul Chmelewski kehitti tarmokkaasti maatilan toimintaa ja se oli tärkeää myös seuraavalle omistajalle.

Tiiliteollisuus oli kausityötä, jota tehtiin vain sulan maan aikaan. Maapuolella työtä oli ympäri vuoden. Kesäajalla riitti erilaisia peltotöitä, talvella hoidettiin karjaa, ajattiin pelloille lantaa sekä tiilitehtaalle puutavaraa ja santaa seuraavaa tuotantokautta varten.

Suurin osa Jokelan tiilitehtaan ja maatilan pelloista oli Palojoen ja rautatien itäpuolella, siis Hausjärven ja sittemmin Hyvinkään maalaiskunnan puolella. Maatalouspuolen tuotantorakennuksia oli eri puolilla yhtiön aluetta, iso osa varsin lähellä tiilitehdasta.

Isossa navetassa asui 125 lehmää

Vuonna 1909 tilalla oli 125 lehmää ja 40 hevosta. Iso navetta oli suunnilleen nykyisen Puistotien kerrostalojen kohdalla. Johannes Blenner ei ollut kovin kiinnostunut maataloudesta ja hänen aikanaan karjan määrää vähennettiin. Isosta navetasta tehtiin 1930-luvulla Fennia-pesula ja jäljelle jäänyt karja ja hevoset saivat muuttaa pienempiin tiloihin Vanutehtaan eteläpuolelle. Tehtaan tiilestä rakennettu riihi oli Nukarintien ja Opintien risteyksen lähellä. Aluetta ruvettiin kutsumaan Riihihaaksi ja riihestä ja tehtaan maataloudesta muistuttaa myös viljaan liittyvä sanasto alueen tiennimissä.

Iso osa maatilan tuotannosta myytiin Helsinkiin. Maatalouden tuotolla voitiin tasoittaa suhdannevaihteluita. Elintarvikkeet kävivät kaupaksi huonoinakin aikoina, kun taas rakennustoiminta ja siten myös tiilien menekki loppui heti, kun lama-aika alkoi. Omalla tuotannolla saatiin elintarpeita myös paikkakunnan nopeasti kasvavalle työväelle. Maitoa myytiin tehtaan työntekijöille suoraan erillisillä kupongeilla

Peltokaaren asuinalue tulee Jokelan tiilitehtaan pellolle

Peltokaaren asuinalue rakentuu lähivuosina Jokelan tiilitehtaan ja maatilan entiselle pellolle. Aikanaan peltoa kutsuttiin Lankatien pelloksi, koska sen poikki kulki puhelinlinja tilaan kuuluvalle Hirvenojan tilalle. Lue lisää siitä, miten alueen nimistö liittyy historiaan.