Etusivu » Varuskuntapolku » Saksan puustelli

Saksan puustelli

Hyökkälän kylän Saksan tilasta tuli sotilasvirkatalo eli puustelli vuonna 1721. Ensin se oli Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin kersantin virkatalo. Myöhemmin monet sen haltijoista olivat arvoltaan kapteeneja. Sen vuoksi taloa kutsutaan myös Kapteenin puustelliksi. Saksan puustelli on nykyisin osa Ilmatorjuntamuseota. Siellä esitellään Tuusulan sotilasperinteitä.
Lue lisää

Varuskunta perustettiin Saksan puustellin maille

Kun Hyrylään perustettiin venäläinen varuskunta 1850-luvulla, Saksan puustellin maista tuli sen lähtökohta. Osa puustellin viljelysmaista sijaitsi kahden valtamaantien varrella nykyisen Hyrylän keskustan paikkeilla. Juuri siihen – siis strategisesti tärkeään risteyspaikkaan – alettiin 1850-luvulla rakentaa ensin hospitaaleja eli sotilassairaalaa ja 1860-luvulla varuskunnan kasarmirakennuksia.

Puustellin päärakennus ja ne maat, joita varuskunta ei tarvinnut, vuokrattiin maanviljelyskäyttöön. Saksan puustellin kuuluisin asukas oli tuleva Mannerheim-ristin ritari Albert Puroma. Hän oli vanhempiensa kuoltua Saksan tilalla kasvattina. Hän lähti nuorena merille ja palasi keväällä 1918 Saksasta jääkäriksi koulutettuna. Puromasta tuli myöhemmin Taistelukoulun johtaja ja Rajavartiostojen päällikkö.

Itsenäisyyden ajan Saksan puustelli on ollut puolustushallinnon omaisuutta. Ilmatorjuntamuseo on toiminut puustellissa ja sen piha-alueilla vuodesta 1967.

Puustellissa esitellään Tuusulan sotilasperinteitä. Nähtävillä on muun muassa vanhoja karttoja venäläisestä varuskunnasta vuosilta 1854–1917. Tutuksi tulee myös Tuusulan tykistön eli Tuusulassa koottujen joukkojen taival talvi- ja jatkosodassa sekä sotahevosten varusteet ja tehtävät.

Kuvan kartta on 1860-luvulta ja kuvaa klikkaamalla voi avata siitä isomman pdf-version.

Mikä on puustelli?

Puustelli-nimitys tulee ruotsin sanasta boställe (asuinpaikka). Puustelli eli virkatalo viljelyksineen annettiin sotilaspäällystölle palkaksi rahapalkan sijaan. Ajatuksena oli, että rauhan aikana päällystö asuisi virkataloissaan ja tutustuisi joukkoihinsa paremmin myös virallisten harjoitusten ulkopuolella. Usein kuitenkin upseeri perheineen asui muualla – esimerkiksi omaa sukutilaansa hoitaen - ja antoi virkatalon vuokralle. Silloin vuokrasta muodostui upseerin sotilasvirasta saama palkka. Tavallinen vuosivuokra oli puolet maanviljelyksen sadosta.