VirtuaaliTuusula

Sotilaspitäjän kulttuurikierros

Tuusulan kotiseutupolun Sotilaspitäjän kulttuurikierroksen voi kiertää pyöräillen tai autolla. Kierroksella on mittaa noin 50 km. Internetin ääressä aiheeseen tutustuminen kannattaa aloittaa reilun 7 minuutin pituisen videon katsomisella. Se antaa hyvän yleiskatsauksen asiaan, lisää mielenkiintoista tietoa löytyy sitten kustakin kohde-esittelystä.

Polku julkistettiin Tuusula-päivänä 22.7.2008. Polun on suunnitellut kotiseutuharrastaja Heikki Simola ja Tuusula-Seura. Yhteistyössä oli mukana Ilmatorjuntamuseo, Taistelukoulun perinneyhdistys, Tuusulan kunta, Tuusulan seurakunta ja sanomalehti Keski-Uusimaa. Sotilaspitäjän kulttuurikierros sai vuonna 2011 Suomen kotiseutuliiton "Vuoden kotiseututeko" -palkinnon. Perusteissa todettiin muun muassa, että polun yhdeksän kohdetta kertovat paitsi alueen sotilasperinteistä myös kunnan kehityksestä.

Virtuaali-Tuusulan verkkosivustolla on julkaistu materiaalit vuoden 2008 mukaisesti ja saattavat sisältää joiltain osin vanhaa tietoa muun muassa rakennuksissa toimivissa yrityksien nimissä. Polku löytyy myös laadattavissa pdf-muodossa tästä>.

Tuusula-Seura tuotti kesällä 2015 "Sotilaspitäjämme linnun silmin" -videon.
Lue lisää

Sotilaspitäjän kulttuurikierroksen kartta.

Sotilaspitäjän kulttuurikierroksen kartta

A. Hyökkälän Saksan puustelli – sotilasvirkatalo ruotuarmeijan ytimenä
Tuusulan pitäjän identiteetti pohjautuu maanviljelyskulttuuriin ja sotilaskulttuuriin, jotka ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa erityisesti Suurvalta-Ruotsin aikana. Tuusulaan perustettiin 1721 viisi sotilasvirkataloa, joista Hyökkälän Saksa oli yksi. Saksan puustellirakennus oli aikoinaan moderni uloslämpiävä (= savupiipuilla varustettu) rakennus.
B. Hyrylän kasarmien keskellä (Rykmentintie – Tykkitie – Nappulakatu - Kauppatie)
Hyrylän venäläinen varuskunta syntyi pääkaupungin puolustuksen strategisiin tarpeisiin. Krimin sodan aikana ja seurauksena venäläinen puuvaruskunta perustettiin Heinolaan ja Hämeenlinnaan johtavien teiden risteykseen Saksan sotilasvirkatalon maille.
C. Ruotsinkylän sotilasvirkatalot Wäfvars ja Jeppas sekä sotilastorppa ja Johannisbergin kartano (Ruotsinkyläntie – Maisalantie – Myllykyläntie – Lahelantie)
Ruotsinkylä kuului 1500-luvulla Helsingin pitäjään. Tuolloin kylässä oli 11 tilaa: Gummi, Inkilä, Jeppas, Johannisberg, Jussila, Kaura, Maisila, Mangs, Raati, Westerby ja Wäfvars. Suurin tila oli Johannisbergin kartano – tyypillinen ratsutila eli rustholli. Jeppas ja Wäfvars olivat armeijan virkataloja, muut olivat maanviljelystiloja.
D. Rusutjärven Katila (Koivumäentie – Rusutjärventie - Kolistimentie)
Rusutjärvellä oli kahdeksan kantatilaa, kun Tuusulasta vuonna 1643 muodostettiin oma kirkkopitäjä. Useimmat kantatiloista palvelivat ratsutiloina. Ainoastaan Katilan tila oli Uudenmaan jalkaväkirykmentin virkatalo.
E. Ruskelan Monsas (Monsantie – Vanha Ruskelantie – Lammaskalliontie)
Ruskelan kylän tilan Borgman ja Monsas varustivat ratsumiehet erityisesti 1600-luvulla sotiin.
F. Vanhankylän kartano (Lammaskalliontie – Vanhankyläntie – Stålhanentie – Tuulimyllyntie – Annitädintie – Eriksnäsintie – Jokelantie)
Vanhankylän kartanon historiaan liittyy muun muassa Tuusulan perustaja Nils Stålhana.
G. Nummenkylän kasarmi (Vanha Valtatie – Hahlakatu)
Uudenmaan tarkkampujapataljoonan Tuusulan 2. reservikomppanian kasarmit rakennettiin Nummenkylään, joihin tuli majoitustilat 290 miehelle.
H. Rantatien sotilaskohteet (Rantatie – Taistelukoulun alue – Lottamuseo)
Tuusulan Rantatiellä on kaksi sotilaskohdetta, nykyisiltä nimiltään Taistelukoulun alue ja Lottamuseo.
I. Tuusulan kirkko (Kirkkotie)
30-vuotisessa sodassa kunnostautunut ja aatelisarvon saanut ratsumestari, Vanhankylän kartanon herra Nils Larsson Stålhana oli vahvasti mukana ajamassa
Tuusulan kappeliseurakunnan perustamista 22.7.1643. Tätä päivää pidetään Tuusulan kunnan ja seurakunnan perustamispäivänä.
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!