VirtuaaliTuusula

Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö

Tuusulan Rantatien varrelle syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen oloissa poikkeuksellinen taiteilijayhteisö. Sen jäsenet ovat jättäneet Suomen kulttuurihistoriaan merkittävän jäljen.

Tuusulanjärven itärannalle asettuivat asumaan muun muassa Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J. H. Erkko ja Jean Sibelius. He olivat Suomen taiteen kultakauden mestareita ja yhteiset ajatukset kulttuurista ja suomalaisuudesta yhdistivät heitä. Kaikille heille oli esikuvana Tuusulan Syvälahden torpassa vuonna 1872 kuollut kansalliskirjailija Aleksis Kivi ja hänen ponnistelunsa suomalaisen kulttuurin hyväksi.

Tuusulanjärven itärannalle nousi jo ennen taiteilijakoteja joukko niin sanottuja suurhuviloita, kun lähinnä Helsingissä asuvat upseerit sekä liike- ja virkamiehet ostivat rantapalstoja ja rakennuttivat viihtyisiä huviloita perheidensä kesäkodeiksi.

Tuusulanjärvi valikoitui kesäpaikaksi ja myöhemmin taiteilijaperheiden ympärivuotiseksi asuinpaikaksi paljolti rautatien ansiosta. Matka Helsinkiin taittui nopeasti junalla, kunhan ensin oli kuljettu Järvenpään tai Keravan asemalle tai Ristinummen seisakkeelle jalan tai hevosella. Lapset saivat siis kasvaa terveellisellä maaseudulla, mutta liikeasiat ja muut tarpeelliset toimet sai hoidettua Helsingissä.
Lue lisää

Rantatie

Tuusulan Rantatie oli alunperin osa Helsinki–Heinola -maantietä, joka noudatteli Tuusulanjärven kohdalla järven rantamaisemia aina Järvenpäähän asti. Myöhemmin Rantatie oli osa vilkasliikenteistä Lahdentietä. Nykyisenkaltaiseksi reilun kolmen kilometrin mittaiseksi tieksi Rantatie muodostui, kun uusi Järvenpääntie rakennettiin vuonna 1959. Tie yhdistyy molemmissa päissä Järvenpäähän johtavalle tielle. Järvenpään kaupungin kohdalla uusi leveämpi Järvenpääntie rakennettiin pääasiassa vanhan tien reittiä mukaillen.

Tuusulan Rantatie nimitettiin vuonna 1982 museotieksi. Perusteluina olivat tien historiallinen tausta, maisemalliset arvot ja taiteilija-asutuksen luoma omaleimaisuus.

Tuusulanjärven rantamaisemat ovat säilyttäneet omaleimaisuutensa. Tien varrella voi nauttia historian sävyttämistä maisemista sekä taide- ja kulttuurielämyksistä. Aleksis Kiven kuolinmökki, Halosenniemi, Erkkola ja Syväranta ovat museotien varren museoita. Ainola ja Ahola sijaitsevat Järvenpään kaupungin puolella. Suviranta ja Martta Wendelinin Annivaara ovat yksityiskoteja. Onnela palvelee edelleen matkailijoita ja esimerkiksi kokousasiakkaita Majatalo Onnelana.

Rantatien huvila-asutus

Rantatien varren kylät olivat tavallisia maalaiskyliä 1800-luvun puoliväliin asti. Yksi valtakunnan keskeisistä maanteistä toki kulki kylien läpi, mutta jalkapatikassa tai hevospeleillä matkanteko oli melko hidasta. Kun Helsinki–Hämeenlinna -rautatie avattiin vuonna 1862, alkoi Tuusulanjärvi ja etenkin sen itäranta houkutella helsinkiläisiä liike- ja virkamiehiä, upseereita ja tieteenharjoittajia. Keravan tai Järvenpään asemiltahan oli vain kivenheitto Tuusulanjärven rantaan. Maatilat myivät Helsingin herroille ja vähän muillekin rantapalstoja, ja niille nousi komeita puuhuviloita, joihin perhe muutti koko kesäksi. Perheenpään oli mahdollista hoitaa toimiaan kaupungissa ainakin osittain maalta käsin, sillä junassa matkaan ei tuhraantunut koko päivää.

Kirkkotien ja Rantatien varrella on vielä jäljellä esimerkkejä 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyneestä huvila-asutuksesta, vaikka monet huvilat ovat hävinneet ja huvilapalstojen käyttötarkoitus muuttunut. Kirkkotien varren suurhuviloita ovat Salmela eli Havulinna ja Iloniemi. Rantatiellä isoja huviloita oli useampia: Onnela, Syväranta, Kukkola eli Syvälahti, Bergbo eli Vanha-Toivola, Sofielund nykyisen Tiilikanojan paikalla ja Koivikko. Krapin päärakennuskin on ajalta, jolloin vanhakantatila oli valtioneuvos Gustaf Souranderin omistuksessa ja lähinnä huvilakäytössä. 

Lähempänä Järvenpäätä oli muun muassa arkkiatri Otto E. A. Hjeltin Lepola ja perheen nuoremman polven omistama Linnamäki. Lepolan osti vuonna 1922 professori E. N. Setälä, joka vaihtoi tilan nimen Toimelaksi. Toimelan alueelle tuli sitten Suomen kirkon seurakuntaopisto ja nykyisin siellä toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK:n Järvenpään toimipiste. 

Osa huviloista on tuhoutunut tulipaloissa. Hjeltien Linnamäki paloi 1920-luvulla ja Syväranta aprillipäivänä vuonna 1947. Toimelassa oli tulipalo vuonna            .

Onnelassa ja Syvärannassa lomaili 1900-luvun alussa venäläinen yläluokka. Uschkoffien aikana (1904–1916) Syväranta oli kansainvälisin ja eli loiston aikaansa. Uskoffien vieraina oli etenkin venäläisen musiikkimaailman tähtiä, kuten Sergei Rahmaninov, Alexandr Skrjabin ja Fjodor Shaljapin. Itsenäisyyden ajan alussa Onnelasta ja Syvärannasta kehittyi runoilijoiden ja kirjailijoiden suosimia täysihoitoloita. Koivikosta tuli Suojeluskuntain Päällystökoulun ja sittemmin puolustusvoimain Taistelukoulun keskusalue.

Taiteilijoiden Rantatie

Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi kirjailija Juhani Ahon (Brofeldt) myötä 1800- ja 1900-luvujen vaihteessa. Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat vuonna 1897 Järvenpään kartanosta Vårbackan huvilan, jota kutsuttiin Aholaksi. Juhani Ahon houkuttelemina alueelle muutti myös toisia Suomen kultakauden taiteilijoita. He asuivat aluksi vuokralla. Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui vuonna 1901. Seuraavana vuonna valmistuivat taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi ja runoilija J. H. Erkon Erkkola. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen perhe muutti Ainolaan vuonna 1904.

Elettiin kansallisromantiikan aikaa. Suomalaiset taiteilijat kaipasivat maaseudulle, aidoksi kokemansa suomalaisuuden keskelle. Taiteilijoiden piiri oli tiivis ja heistä monet olivat myös sukusitein toisiinsa sidottuja. Taiteilijoilla oli yhteisiä töitä ja halu kehittää suomalaista kulttuuria.

Rantatie veti puoleensa myös niitä, jotka eivät rakentaneet alueelle kotiaan. He saapuivat lyhemmiksi tai pidemmiksi ajoiksi asumaan, työskentelemään, lomailemaan tai kyläilemään ystävien ja sukulaisten luona. Runoilija Eino Leino oli Halosenniemessä usein nähty vierailija, kuten myös nuoremman polven edustajat Juhani Siljo ja Matti Kivekäs. Elämänsä loppuvaiheessa Eino Leino asui pitkiä aikoja Rantatien täysihoitoloissa, joissa viihtyivät myös muun muassa Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela.

Tuusulassa ovat asuneet myös seuraavien sukupolvien taiteen ja tieteen tekijät. Kirjailija Maria Jotuni ja professori Viljo Tarkiainen ostivat 1920-luvulla kesäpaikan Halosenniemen läheltä. Taiteilija Martta Wendelin muutti alueelle 1930-luvulla ja asui Tuusulassa elämänsä loppuun saakka. Hän kuoli vuonna 1986.

 

Rantatie, Tuusula
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!