VirtuaaliTuusula

Sairaalan puisto ja rakennukset

Välittömästi Kartanon takaa puiden siimeksestä löytyy Prinsessan, sairaalan ehkä kuuluisimman potilaan, kaksiosainen muistomerkki. Helsinkiläinen laulajattarena ja hierojana työskennellyt nuori Anna tuli sairaalaan psykoosin vuoksi 1930-luvulla ja koki puolen vuosisadan aikana monet hoitomuodot kuitenkaan parantumatta. Sen sijaan Anna muuttui englantilaissyntyiseksi Prinsessaksi, joka hallitsi koko Kellokoskea. Lopulta hoitajienkin oli luovuttava hoitoyrityksistä ja taivuttava prinsessan hyväntahtoisen, mutta järkähtämättömän persoonallisuuden edessä.

Luonnonkauniilla puistomaisella alueella sijaitsevat sairaalan rakennukset ovat olennainen osa paikkakuntaa ja ne tarjoavat valikoiman viime vuosisadan alkupuolen arkkitehtuuria. Avaran puiston toisella puolella levittäytyvät lääkärien vanhat asunnot ja pohjoispuolella nousee jykevä funkkislinna - "Impilinnana" tunnettu hoitajien asuntola. Pienellä mäellä Prinsessan muistomerkin lähellä kohoaa tomeran ylihoitajan mukaan nimetty Anna Salomen kappeli.

Sosiaalisen Prinsessan pirteys ja lämminhenkisyys tulivat tutuksi jokaiselle tämän kohdanneelle. Hän kiersi hieromassa kyläläisiä pientä korvausta vastaan ja jakoi avustusshekkejä puutteenalaisille. Myös sairaalan henkilökunta nimettiin uudelleen, kuka oli Iivana Julma, kuka taas prinssi Henrik – ja Prinsessa myös muisti nimitykset vuosikymmeniä!

Laulaminen ja esiintymiset, erityisesti sairaalan parvekkeelta, olivat Prinsessan sydäntä lähellä. Hän osasi aina kääntää asiat parhain päin ja jos se ei onnistunut, niin hän ainakin lauloi ja tanssi!
Lue lisää

Kellokosken sairaala-alue hallitsee ruukin ohella Kellokosken taajaman maisemaa. Sairaalan rakennukset muodostavat rakennushistoriallisesti edustavan kokonaisuuden 1910–50-lukujen arkkitehtuuria. 

Kartanon päärakennuksen nurkalla on Kellokosken lähitienoiden kaikkien tuomipihlajien emotaimi sekä Björkenheimin tammeksi kutsuttu 150-vuotias tammipuu, jonka jälkeläisiä on löydettävissä joka suunnassa 5–6 km:n säteellä. Harvinaisin puu on punapyökki.

Laajentaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1927 ja toteutui vuosina 1931–38 sisältäen A. E. Kranckin suunnitteleman uuden kolmikerroksisen rakennuksen ja vanhan päärakennuksen korottamisen kolmikerroksiseksi. Viisikerroksinen asuin- ja talousrakennus Impilinna rakennettiin 1935–36 ja arkkitehti Toivo Jäntin suunnitelman alilääkärien asuintalo 1937–38. Toimelaan, entiseen meijeriin avattiin avo-osasto vuonna 1944. Toisen laajennusvaiheen 1946–58 lopuksi valmistuneen uuden valkean sairaalarakennuksen juhlasaleineen piirsivät arkkitehdit Inkeri ja Erkki Linnasalmi jälkifunktionalistiseen tyyliin.

ImpilinnaFunkistyylinen hoitajattarien asuntolarakennus "Impilinna" valmistui 1936, suunnittelija arkkitehti A. Eriksson. Alimpaan kerrokseen tuli kaksi käsityösalia, kerhohuone sekä pienet asunnot konemestarin ja autonkuljettajan perheille. Sisämaalaukset suunnitteli koristemaalari Kauria. Kerhohuoneen aistikkaat verhot valitsi sisustusarkkitehti Birger Hahl, mutta ne eivät kelvanneet ylihoitaja Pakalénille, vaan tämä muutti suunnitelman. Pakalén oli vieläpä tilannut verhot ompeluineen johtokunnan ja taloudenhoitajan tietämättä. Lasku maksettiin lopulta kaluston kunnossapitovaroista. Naimattomien hoitajattarien liepeillä oli tiettävästi jatkuvaa vipinää, mutta ylihoitajattaret kukin vuorollaan pitivät yllä tiukkaa kuria ja järjestystä.

Impilinnakin oli jo purkulistalla, mutta nyttemmin arvorakennus on nyttemmin peruskorjattu asunto- ja päiväkotikäyttöön.

Impilinnan tontin kulmalla on 1950-luvun lopulla kadonneen hevosveistoksen jalusta. Paikalle oli haudattu kartanon ratsumestari Hahnen Chip-hevonen 1800-luvun puolivälin tienoilla. Jalustalle teki uuden hevosenpään pietarilainen kuvanveistäjä Yanina Antsulevich, joka osallistui Itämerikeskuksen kuvanveistoleiriin 2006.

PaavalinlinnaPaavalinlinna

"Paavalinlinna" valmistui lääkärien asuinrakennukseksi 1938, suunnittelija arkkitehti Toivo Jäntti. Hienossa funkistyylisessä talossa oli alun perin asunnot kahdelle osastonlääkärille, autotalli ja pesutupa. Ympäröivän puiston suunnitteli aikansa kuulu puutarha-arkkitehti Paul Olsson, sen nykyasu on tosin täysin muuttunut. Aikoinaan paikalla on kuvattu kahtakin elokuvaa.

Vieressä on alkujaan ylilääkärin asunnoksi 1933 valmistunut funkishuvila, johon on nykyään sijoitettu avohoidon potilaita. Sen eteläpuolella on vuonna 1985 valmistunut sauna, jonka materiaali on peräisin sairaalan omista metsistä Kellokosken lähimaastoista. Neljäntenä rakennuksena puiston reunalla on lääkäreiden kahden asunnon talo, joka valmistui 1951, suunnittelija arkkitehti Aulis Hämäläinen.

Anna Salomen kappeliYlihoitaja Anna Pakalénin mukaan nimetty Anna Salomen kappeli valmistui 1934, suunnittelija rakennusmestari Mauno Laakso. Eräs Suomen pienimmistä kappeleista, sisäpuolelta erityisen kaunis. Sen alapuolella on sairaalan entinen ruumiskellari.

Prinsessasta

Kellokosken sairaalan potilaista mieleenpainuvimpia oli Prinsessa (1896–1988). Häntä hoidettiin täällä 52 vuotta. Laulajana ja hierojana itseään Helsingissä elättänyt savolaistyttö sairastui vaikeaan skitsofreniaan ja joutui Lapinlahden kautta Kellokoskelle 1933. Kuninkaallisena esiintynyttä Prinsessaa koetettiin ensin turhaan parantaa rankoillakin hoidoilla, mutta loppuvaiheessa enää pienin konjakkihömpsyin. Kellokoskelaisille aina optimistinen Prinsessa tuli tutuksi saatuaan luvan harjoittaa hierojan ammattiaan sairaalan ulkopuolella. Samalla hän kertoili kuninkaallisia kuulumisiaan ja tunnisti kyläläisissä ja hoitajissa milloin Napoleonin, milloin Iivana Julman tai Aino Acktén. Prinsessa muisti lukuisat eri henkilöllisyydet kymmeniä vuosia. Hän löysi kamarineidon sairaalan toisella osastolla majailleesta vapaaherrattaresta ja teki tämän kanssa omapäisiä retkiä Helsinkiin ja Tukholmaan saakka sekä jatkoi myös laulajan uraansa esittäen Verdin aarioita tai kevyempää ohjelmistoa sairaalan eri juhlissa. Lopulta Helsingin kaupunki päätti 1985 siirtää potilaan säästösyistä Nikkilän sairaalaan. Mutta Prinsessa käänsi tämänkin parhain päin ja hyvästeli kyläläiset sekä henkilökunnan – todeten siirtyvänsä nyt talvipalatsiinsa.

Kuvanveistäjä Rauni Liukon suunnittelema kaksiosainen Prinsessan muistomerkki paljastettiin sairaalan 80-vuotisjuhlissa 1995.

Toimelantie 2, 04500 Tuusula, Suomi
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!