VirtuaaliTuusula

Vanha valtatie

Kellokosken läpi kulkeva Vanha valtatie on vuosisatoja yhdistänyt Helsingin Hollolaan, Itä-Hämeeseen ja Savon suuntaan. Keravanjoen ylittävä silta on ollut nykyisellä paikallaan kuitenkin vasta 1930-luvulta. Kellokosken keskusta, joka avautuu tien molemmin puolin joen ylittämisen jälkeen, oli aiemmin kartanon piha-aluetta. Joen jälkeen tien vasemmalla puolen on entinen ruukin rakennus, "Lasipalatsi", jossa 1930-luvulta lähtien toimi tehtaan meijeriastiatehdas. Puhdaslinjaisen funktionalistinen rakennus oli muuta ruukkia korkeammalla ja toimi edustavana julkisivuna tehtaalle.

Samalla kohdin, mutta toisella puolen tietä, ovat ruukin omistajien talot. Täällä mm. patruuna Torsten Carlander vaimoineen järjesti moninaisia musiikintäyteisiä kutsuja. Tärkeintä oli tietenkin yhteys tehtaalle. Edelleen taloilta pääsee suoraa linjaa Lasipalatsin ohitse ja mäkeä alas historiallisille tehdasrakennuksille.

Värikkäät persoonat paikkakunnalla eivät olleet kaikki ihmisiä. Aikoinaan Rauhalan Kallella oli hevonen, jota ei mikään pidätellyt. Kyllästyessään laitumeensa Jalo avasi ensin veräjänsä ja sitten naapuriin. Tallin oven haka aukesi helposti, mutta sitten oli edessä lukittu ovi. Onneksi avain oli jäänyt lukkoon ja ovi aukesi. Ja reitti naapurin tamman luokse oli selvä! Sosiaalisuus olikin Jalon hallitseva piirre. Kerran Kallen mennessä kauppaan päätti Jalo vapauttaa itsensä – ja kaikki puomissa olleet hevoset. Homma sujui kunnes ohikulkija ryntäsi kauppaan huutamaan, että missä Kalle, kun Jalo on vapauttanut jo itsensä lisäksi toisen ja kolmas on työn alla!
Lue lisää

 

Vanhan valtatien historiaa

Helsingin porvarit esittivät Tukholman valtiopäivillä 1680, että Hollolasta Helsinkiin rakennettaisiin tie, jotta väki pääsisi tavaroineen paremmin kaupunkiin. Taustalla oli helsinkiläisten ja porvoolaisten kilpailu Sisä-Suomen markkinoista. Valmiina olivat jo osuudet Helsinki–Hyrylä osana Hämeentietä sekä Mäntsälä–Hollola. Tuomalasta johti Kellokoskelle myllytie, joka vanhan maalain mukaan oli 6 kyynärää (noin 3 metriä) leveä. Ainoastaan Kellokosken ja Ohkolan väli oli kokonaan ilman ajokelpoista yhteyttä.

Monien korvausriitojen jälkeen valmistui lopulta 10 kyynärää leveä Savontie. Keravanjoen se ylitti nykyisen Patruunanpuiston kohdalla. Uuden tien myötä Helsingin vaikutusalue laajeni pitkälle Etelä-Savoon. Korvauksena helsinkiläisten oli ylläpidettävä mm. Keravanjoen siltaa Kellokoskella aina vuoteen 1729 saakka. Nykyinen silta rakennettiin tielinjan oikaisun yhteydessä 1931. Valtatie numero 5 palveli aina vuoteen 1956 saakka Helsingin ja Heinolan välisenä päätienä. 

Roinilanpellon asuinalue

Alueen tätä päivää ja vähän tulevaisuuttakin

Kellokosken keskusta ryhmittyy nauhamaisesti valtatien varteen paikalle, jossa tie ennen kulki kartanon pihan poikki. Uusi keskustan ja Roinilanpellon yleissuunnitelma hyväksyttiin 2004. Sen mukaan keskustan itäpuolisille maille on noussut noin tuhannen uuden asukkaan kodit pääosin puupientaloihin. Keskelle aluetta sijoittuu Björkenheiminpuisto, jonka lähellä on varaus julkisille rakennuksille. Roinilan päärakennus on edelleen pystyssä liikerakennusten välissä.

Lasipalatsi

Arkkitehti Elma Lindroosin suunnittelema Lasipalatsi valmistui meijeriastiatehtaaksi vuonna 1938. Kansainvälistä funkista puhdaslinjaisesti edustaneeseen rakennukseen lisättiin eri arkkitehdin suunnittelema harjakattoinen kolmas kerros 1951–52 sekä lounaispäädyn teräslevyvarasto 1959. Meijeriastiatehtaan imagoon sopivat hyvin funktionalismiin liittyvä hygieenisyys, järjestys ja moderni valoisuus. Sijainti muuta tehdasaluetta korkeammalla valtatien varressa lähellä ruukinpatruunan kotia kertoi arvostuksesta.

Meijeriastioita valmistettiin Kellokoskella 1900–50-luvuilla yhteensä noin 2 miljoonaa kappaletta. Jatkosodan aikana 1943 Suomesta oli loppumassa tina, jota tarvittiin teräksisten maitotonkkien valmistuksessa sekä vanhojen kunnostuksessa. Totti Carlander järjesti ja teki yksin opintomatkan pommitusten keskelle Saksaan, jossa opetteli korvaavan emalointimenetelmän. Jälkeenpäin hän on arvioinut tämän matkan pelastaneen Suomen maitotuotannon. Myöhemmin siirryttiin alumiiniin ja lopulta muoviin.

Talvisodan alettua Lasipalatsin torniin perustettiin aistinvarainen ilmavalvonta-asema, jota lotat hoitivat kaksi kerrallaan ympäri vuorokauden kahden tunnin vuoroissa.

Ruukinomistajien talot

Kun ruukki irrotettiin kartanosta, piti ruukinomistajallekin rakentaa erillinen talo sivurakennuksineen. Portilta katsoen oikealla on Gröna villan, lähinnä Lilla villan ja sen takana arkkitehti G. Aspelinin suunnittelema Bruna villan, jossa Totti Carlanderin perhe asui. Bruna villa ja Gröna villa rakennettiin vuosien 1865 ja 1869 välillä ja Lilla villa 1800-luvun lopulla. Gröna villan puutarhassa Gamla Direktörskan Isabella Carlander piti sunnuntaisin viehättäviä vanhanajan kutsuja, joiden taikapiiri säilyi rikkumattomana jopa sotavuosina.

Pihapuistosta johtaa suora akseli Lasipalatsin vieritse ruukin sisäpihan kujalle ja tehtaan konttorille saakka. Nykyään Bruna villan palvelee kahden perheen asuntona. Valtatien molemmin puolin on suuri maitotonkka muistona meijeriastiatehtaan parhaista päivistä. Bruna villa ja Gröna villa eivät ole enää alkuperäisessä asussaan.

Vanha valtatie 185, 04500 Tuusula, Suomi
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!