VirtuaaliTuusula

Yhdistystalot ja vapaa-ajan vietto

Yhdistystalot olivat aikansa monitoimikeskuksia. Yhdistyksillä oli erilaisia kerhoja, kuoroja, kirjasto ja urheilutoimintaa. Kesä- ja arpajaisjuhlat, pikkujoulut ja iltamat tarjosivat jokelalaisille hupia. Yhdistystaloista on edelleen alkuperäisessä käytössään Jokelan Työväentalo. Nuorisoseurantalo on purettu ja SKP:n järjestötalo muutettu yksityiskodiksi.
Lue lisää

Kansakoulunopettajat olivat Jokelan yhdistystoiminnan ensimmäisiä toimeenpanijoita. Ensimmäinen jokelalaisyhdistys oli ilmeisesti vuonna 1891 perustettu Raittiusseura Toivo, jonka perustaja oli opettajatar Elli Sederholm. Kansakoulun johtajaopettaja Selma Sinivaara oli puolestaan Jokelan NNKY:n (nuorten naisten kristillinen yhdistys) kantava voima. Hän hoiti myös Jokelan ensimmäisen nuorisoseuran kirjastoa.

Yhdistystalot vapaa-aikakeskuksina

Jokelan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Työväentalo valmistui Palojoen rantaan Hausjärven puolelle vuonna 1907. Työväenyhdistyksessä oli tuolloin 179 jäsentä. Työväenyhdistyksellä oli muun muassa Voimistelu- ja urheiluseura Köntys, oma kirjasto ja paljon muuta toimintaa. Teollisuustaajamassa vappua juhlittiin komeasti marssimalla.  

Jokelan Työväentalossa kokoontuivat myös tiilityöläisten, rakennustyöläisten ja puutyöläisten ammattiosastot. Niissäkin harrastettiin muun muassa urheilua ja kulttuuriharrastuksia ”henkisten kilpailujen" muodossa.

Jokelan Nuorisoseuran toiminta oli hiipunut ja se perustettiin uudelleen 1918. Nuorisoseuratalo valmistui Kolsan tiilitehtaan lahjoittamalle tontille heti seuraavana vuonna. Nuorisoseuratalo purettiin 1960-luvulla, mutta Seuratalontie on nimetty sen muistoksi. 

Iltamiin, iltamiin! v8809

Molemmissa yhdistystaloissa järjestettiin iltamia. Iltamat tarjosivat yleisölle mukavan vapaa-ajanviettomahdollisuuden ja niiden pääsylipputuotot olivat yhdistysten suurin tulolähde. Iltamissa piti olla sopivasti sivistävää ja sopivasti kevyttä ohjelmaa.

Iltamatoiminta antoi seurojen kuoroille, näytelmäkerhoille, laulajille ja lausujille paljon esiintymismahdollisuuksia ja järjestelyissä löytyi mukavaa puuhaa myös ovimiehille, lipunmyyjille, puffetinpitäjille ja muille toimihenkilöille. Monille varsinaisena vetonaulana olivat kuitenkin iltamien lopussa olevat parin tunnin tanssit.

Kuva: Iltamien satunäytelmän lemmenparin kuvasi Nikolai Breneff.

Ilmaisia ja maksullisia huveja!

Nuoret kokoontuivat iltaisin Jokelan asemalle "junia laskemaan" tai "junia päästämään". Asemalla seurusteltiin ja katseltiin samalla junasta tulijat ja junalla lähtijät.

Kaikenlainen urheilu oli suosittua. Urheiluseura Kiri sai Jokelan tiilitehtaalta 1920-luvulla oman urheilukentän, jossa pidettiin kyläkilpailuja.

Luistelu oli jo 1920–30-luvulla suosittu harrastus. Lampien jäälle sai luisteluradan helposti, ja intoa lisäsi se, että Jokelassa asui kaunoluistelun moninkertainen Suomen mestari Bertel Nikkanen. Joskus lammen jäällä kävi kuulemma harjoittelemassa myös pikaluistelija Clas Thunberg. Nikkasen vinkistä hän tiesi, että lammet jäätyivät nopeasti ja harjoittelukausi sai näin hyvin alkuun. Thunbergilla oli viisi olympiakultaa ja sen vuoksi häntä kutsuttiin "jääkenttien Paavo Nurmeksi".

Jonkin aikaa Pesulan lammella (nykyisessä Chmelewskin puistossa) oli myös aidattu, maksullinen luistelurata. Sitä pitivät tiilitehtailija Blennerin pojat ja siellä sai luistella äänilevyjen tahtiin.

Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!