VirtuaaliTuusula

Hyrylän venäläinen historia

Varuskunnan myötä alkoi Hyrylän liike-elämän kehitys. Hyrylään asettui venäläisiä kauppiaita, kondiittori ja eri alojen käsityöläisiä. Myös monet sotilasvirasta eläkkeelle jääneet jäivät asumaan Tuusulaan. 1900-luvun alussa Hyrylän kaupoissa puhuttiin suomea, ruotsia ja venäjää.
Lue lisää

Autonomian ajan Suomessa Venäjän kansalaisilla oli mahdollista harjoittaa kauppaa vain varuskuntien yhteydessä. Lain mukaan heidän piti tarjota pääosa palveluistaan varuskunnalle ja sen henkilökunnalle.  Hyryläänkin tuli varuskunnan myötä eri alojen yrittäjiä, jotka olivat venäläistä syntyperää. Kauppiaat, käsityöläiset ja monet ammatinharjoittajat rakensivat tai vuokrasivat itselleen kodit ja toimipaikat varuskunnan läheisyydestä.

Worobjevin kaupasta Säästöpankin konttoriksi

Kuuluisin venäläisistä kauppiaista oli Pjotr Worobjev jonka komea kauppatalo oli keskellä kylää (nyk. osoite Kauppatie 8). Worobjev myi talonsa vuonna 1928 Tuusulan Säästöpankille. Pankki toimi vanhassa venäläisessä kaupassa 40 vuotta. Uusi pankkitalo tontille rakennettiin vasta 1960-luvun lopussa.

Muita Hyrylässä vaikuttaneita kauppiaita olivat muun muassa Gromov, Semenov ja Shilov. Hänen kauppansa oli suunnilleen nykyisen Nordea-pankin kohdalla. Lazumovin kauppa oli Kirkonkylässä lähellä vanhaa kunnantaloa.

Kondiittori Jegorovin leipomo-konditoria oli Worobjevin pohjoispuolella. Sen ihania leivonnaisia haettiin kaukaa. Jopa Järnefeltien Suvirannasta lähdettiin asioille Hyrylään silloin kun piti saada kunnon bebé-leivoksia, vaikka muuten asioitiin paljon lähempänä Järvenpäässä.

Erikoisia ammatteja ja koskettavia kohtaloita

Ehkä erikoisin ammatti oli Justinia Kanapatovalla. Hänellä oli kiiltosilittämö, jossa upseerien univormut prässättiin ja naisten pukujen koristeelliset kaulukset ja hihansuut tärkättiin. Varuskunnassa rakennusmestarina toimineen Johan Pauluksen puoliso Nadja puolestaan teki ompelutöitä ja tikkasi täkkejä.

Kanapatovat ja Paulukset asuivat Worobjevin kauppaa vastapäätä (nyk. Kauppatie 7 – 9). Molemmat perheet hajosivat Suomen itsenäistyttyä, kun osa perheenjäsenistä palasi Venäjälle ja toiset jäivät Suomeen. Justinian tytär Pelagia avioitui suomalaisen sulhasensa kanssa mutta hänen äitinsä ja sisarensa lähtivät Venäjälle. Kirjeenvaihtoyhteys heihin katkesi 1920-luvulla.

Pappilasta ravintolaksi

Ortodoksikirkon pappi Arseni Razumov asui myös keskellä kylää. Pieni puinen pappila oli isolla tontilla, joka jatkui kapeana suikaleena kohti Tuusulanjokea. Siellä oli tilaa myös puutarhanhoidolle ja pappilan puutarhassa kasvoi muun muassa päärynäpuita. Myöhemmin pappilasta tuli Elannon myymälä. Nykyisin pappilan kellarissa toimii ravintola Päämaja (Kauppatie 6).

Hyrylän venäläisistä asukkaista on jäänyt myös muutama muisto nimistöön. Rapsikanmäki, jossa nykyisin toimii käsityökeskus, on saanut nimensä Hyrylään eläkepäivikseenkin jääneestä aliupseeri Kravtsenkosta. Aiemmin puhuttiin Shilovinmäestä, sillä mäellä oli Shilovin perheen koti. Shilovin perheellä oli kauppa mäen alapuolella suunnilleen Nordea-pankin kohdalla.

Prijuutti oli venäläissyntyisten lasten kesäkoti

Prijuutti oli alunperin nimeltään Rauhalinna ja siinä sijaitsi Tuusulan ensimmäinen kauppa vuodesta 1862 alkaen. Kauppias Aleksander Karttusen leski avioitui Hyrylän varuskunnan eläkkeelle jääneen päällikön kanssa. Sitä kautta Rauhalinna siirtyi komentajan pojalle. Tämä myi talon Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:lle vuoden 1908 paikkeilla. Yhdistys ylläpiti Helsingissä lastenkotia venäläisperäisille lapsille ja Prijuutista tuli lastenkodin kesäsiirtola. Nimi vaihtui silloin lastenkotia ja suojapaikkaa merkitseväksi Prijuutiksi. 1950–60-luvuilla talossa toimi saman yhdistyksen vanhainkodin kesäkoti. Nykyisin kunta omistaa historiallisesti mielenkiintoisen rakennuksen.

 

 

Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!