VirtuaaliTuusula

Nummenkylän kasarmi (Vanha Valtatie – Hahlakatu)

Ruotsin vallan ajalta periytynyt ruotujärjestelmään perustuva asevelvollisuus päättyi Suomen suuriruhtinaskunnassa vuonna 1878 annettuun asevelvollisuuslakiin. 21 vuotta täyttäneet nuorukaiset kokoontuivat arvannostotilaisuuksiin. Arvonnassa suurimpien numeroiden nostajat joutuivat reservipalvelukseen viiden vuoden ajaksi. Näistä kolmena ensimmäisenä vuotena he kokoontuivat joka kesä kuukaudeksi reserviharjoituksiin.

Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonan Tuusulan 2. reservikomppanian kasarmit rakennettiin Nummenkylään, joihin tuli majoitustilat 290 miehelle. Saman pataljoonan 3. komppania sijoitettiin Lohjan Virkkalaan ja 1. komppania Artjärven Vuorenmäelle. Samaan pataljoonaan kuului vielä neljäskin komppania, jonka kasarmit olivat maakuntamme ulkopuolella aina Halikossa asti. Nummenkylän leirialueen harjoituskentäksi pakkolunastettiin alue maantien itäpuolelta kasarmeja vastapäätä ja ampumaradaksi sopiva väylä pakkolunastettiin harjoituskentän pohjoispuolelta.

Nummenkylän kasarmit olivat reserviläisten harjoituspaikkoina vuosina 1883–99 kesäkuukausina. Kuuluisimpia reserviläisiä Nummenkylän leirillä on ollut myöhempi tasavaltamme presidentti P. E. Svinhufvud, jonka ampumaharrastus syttyi Nummenkylässä. Kovapanosammunnat huipentuivat "kiihkeällä tulella ammuttuihin yhteislaukauksiin". Presidenttinä hän rakennutti oman ampumaradan Kultarantaan. Hän oli erinomainen kilpa-ampuja. Ukko-Pekka -kivääri oli sotaväen perusase myöhemmissä sodissamme.

Kun Keisari Nikolai II lakkautti kenraalikuvernööri Bobrikovin esityksestä Helmikuun manifestillaan vuonna 1899 Suomen sotaväen, jäivät Nummenkylän kasarmit tyhjiksi. Jonkin ajan kuluttua niiden suojiin perustettiin Nummenkylän varavankila. Siellä kärsivät lyhytaikaisia rangaistuksiaan mm. sakkolaiset, elatusmaksujen laiminlyöjät ja kieltolakirikoksista tuomitut. Vankeja kävi työssä myös lähiympäristön taloissa.

1930-luvulla Nummenkylän kasarmialue luovutettiin Helsingin ja Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirien käyttöön. Siellä pidettiin ahkerasti erilaisia harjoituksia ja leiripäiviä.

Suoranaisena jatkona suojeluskuntaharjoituksille oli leirialueen varaaminen Talvisodan aikana puolustusvoimien käyttöön. Se tuli kuulumaan sijoituspaikkana osalle Tuusulaan perustetun Jalkaväen koulutuskeskus 1:n miehiä. Toiminta alkoi uudestaan vuonna 1941 ja jatkui aina vuoteen 1944 asti. Jatkosodan jälkeen Nummenkylän leirialue toimi siirtoväen tilapäisenä majoituspaikkana vuoteen 1947 saakka, jolloin se tyhjentyneenä, evakkojen asettuneena omille uusille tiloilleen, siirrettiin jälleen Oikeusministeriön Vankeinhoito-osaston hallintaan. Kunnostettuihin entisen kasarmin tiloihin sijoitettiin sittemmin Keravan nuorisovankilan alainen naisten työsiirtola. Naisvankilan aikainen tyhjillään ollut myymäläparakki tuhoutui rajussa tulipalossa 4.6.2008 täysin. Parakilla ei ollut kulttuurihistoriallista arvoa.

Vanhat rakennukset miljöineen on suojeltu asemakaavalla 1980-luvulta alkaen. Rakennuksia pidetään kulttuurihistoriallisesti merkittävinä. Ne kunnostettiin asunnoiksi vuonna 2003 rakennusliikkeen ostettua alueen valtiolta. Uuden käytön sovittamisessa vanhaan on kuultu museoviranomaisia ja lopputulos on onnistunut. Asunnot on tehty poikkeusluvilla suojeltuihin kohteisiin. Lupaprosessin seurauksena Järvenpään kaupunki on osa-omistajana kasarmialueelle ja kaupungin tarkoituksena on kaavoittaa uusia asuinrakennuksia vanhojen rakennusten ympärille.

Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!