VirtuaaliTuusula

Rusutjärven Katila (Koivumäentie – Rusutjärventie - Kolistimentie)

Sota-aikana oli tanssien järjestäminen kiellettyä. Niinpä Nahkelan tytöt kutsuivat Koivumäentien ja Nahkelantien risteysmaastoon väkeä Savensotkijaisiin. Ohjelmassa oli piirileikkejä ja laulua sekä muutakin kisailua, väkeä saattoi olla Hyvinkäältä ja Helsingistä asti.

Tuusula on myös hevospitäjä. Lemmelän talon isännät ovat useammassa sukupolvessa olleet hevosmiehiä, joiden kasvatit ovat pärjänneet hyvin ravikilpailuissa. Ratsuväen hevoset olivat keskiajalta alkaen tavallisia maalaishevosia. Ne olivat pienikokoisia, nykyisten ponien kokoisia. Takkuiset hevoset olivat yleensä heikkokuntoisia ravinnon puutteessa ja tautien heikentämiä. Suomen hevosta on jalostettu yli sata vuotta ja mm. Tuusulan Hevosystäväin Seura on perustettu vuonna 1910. Talvisodan aikana maassamme oli yli 300 000 hevosta, joista sotatoimiin osallistui 70 000 ja niistä menetettiin sodissa 23 000 hevosta.

Tuusulan ja Keravan hevosottomiehenä toimi Nestori Lemmelä. Hevosottopaikkana toimi molemmissa sodissamme Paijalan koulu. Yksin Nahkelasta otettiin ja hinnoiteltiin hevonen joka talosta, yhteensä 25 hevosta. Otetut hevoset merkattiin aluksi harjaan kiinnitetyllä peltilapulla ja myöhemmin numerotunnuksella karvoja leikkaamalla.

Rusutjärven kyläkeskuksella on montakin nimeä kuten Ämmänmäki, Sorsanmäki ja sillä sijaitsevien talojen mukaan vielä Ollinmäki ja Eskolanmäki. Roselius-säätiön juuret ovat Ollilan talossa. Vanhan kyläkeskuksen paikalla olivat useimpien silloisten tilojen päärakennukset ja ulkorakennukset. Rusutjärven kyläkeskus paloi lähes kokonaan suurpalossa vuonna 1945, palo alkoi Ali-Eskolan talosta.

Rusutjärvellä oli kahdeksan kantatilaa, kun Tuusulasta vuonna 1643 muodostettiin oma kirkkopitäjä. Talot olivat: Sorsa, Ollila, Eskola, Mikkola, Ewalds, Kauko, Katila ja Laurila. 1700-luvulla Ewaldsin talo otettiin kappalaisen virkataloksi ja tiloja jaettiin perinnönjaoissa. Mikkolan tila on ainoa, mikä aikojen saatossa on pysynyt jakamattomana. Se on myös vanhin taloista ja on nykyisin toinen Tuusulan maitotiloista.

Useimmat kantatiloista palvelivat ratsutiloina. Ainoastaan Katilan tila oli Uudenmaan jalkaväkirykmentin virkatalo. Sorsa, Kauko ja Eskola olivat Wävfarsin virkatalon palkkatiloja.

Ohitamme Peltolan tilan ja sen laajan ratsastuskeskuksen - Saukon tallin. Sorsan nykyinen kunnostettu rapattu päärakennus on vasemmalla Sepänmäellä. Tilan isäntä reservin majuri Matti Oksanen on ansainnut sotilasarvonsa mm. Tuusulan vapaaehtoisen maanpuolustuksen paikallisyksikön, Stålhanen lukon johtajana.

Oikealla on koulun taloudenhoitajana ja sittemmin kylän kauppiaana toimineen Oskari Seleniuksen talo.

Rusutjärven koulu on rakennettu v. 1905. Kyläkoululla on ollut aina merkittävä rooli kyläyhteisössä. Noin sadan oppilaan koulu on kylän keskus, varsinkin kun kylältä loppuivat sekä posti että kauppa 1990-luvun alkupuolella. Koulu on tiiviisti kyläläisten käytössä myös iltaisin ja viikonloppuina. Koululla vietetään myös merkkipäiviä ja onpa ruokalassa pidetty parit häätkin.

Koulun rehtori ja reservin upseeri Ismo Leinonen on myös Rusutjärven lohkon väestönsuojelun suojelupäällikkö. Koulun tiloissa on väestönsuojelun johtokeskus ja väestöhälytin katolla.

Katila toimi 1690-luvulta alkaen sotilasvirkatalona. Se oli Uudenmaan jalkaväkirykmentin kersantin virkatalo. Se oli ainoa jalkaväen virkatalo Tuusulassa. Muut neljä olivat ratsuväen virkataloja. Talon pitkäaikaisin haltija oli vääpeli Henrik Törnqvist vuosina 1756–1775. Suomen sodan aikana haltijana oli vänrikki Gustaf Johan Blanck vuosina 1791–1810. Perilliset saivat hänen palkkaetunsa yli 10 vuoden ajaksi. Noin 100 vuotta sitten maanviljelijä Emil Mäkelä osti tilan valtiolta. Mäkelältä talo periytyi hänen tyttärelleen Irja Kirvesojalle, joka sekä syntyi että kuoli Katilassa. Nykyisin tilan omistaa Antti Kirvesoja perheineen. Vanhan virkatalon ulkonäkö on 1960-luvulla tehdyn remontin myötä muuttunut. Aikaisemmin rakennuksessa oli kaksi sisäänkäyntiä, vanhanmalliset T-ikkunat ja tietenkin pärekatto. Katon uusimisen yhteydessä poistettiin katolta myös siellä olleet kaksi ¨lyhtyikkunaa". Pihapiiriä komisti aikanaan myös iso luhtiaitta, mutta se paloi vuonna 1967.

Katilan tila oli 1700-luvun lopulla kooltaan 173 ha, mutta monenlaiset jaot, viimeksi sotiemme jälkeen siirtoväelle luovutetut alueet ovat pienentäneet sitä huimasti.

Kylä on saanut Rusutjärvestä nimensä. Ruskeavetinen järvi on vain kolme metriä syvä ja laskuojana Tuusulanjärveen on Vuohikkaanoja, jonka loppuosa tunnetaan Haukkalanojana. Järveen pumpataan lisävettä Päijänne-tunnelista ja siitä muodostetaan tekopohjavettä Rusutjärven pohjavedenottamossa. Järven itäranta on pääosin seurakunnan omistuksessa. Kolistimentiellä ohitamme Leppärannan, mikä edustaa vanhaa huvila-asutusta Rusutjärven rannalla. Leppärannan käyttö on ollut vaihtelevaa; milloin se on ollut tyttökotina, milloin kunnan omistuksessa virkistyskäytössä kudonta-asemineen. Talon rakensi v. 1924 rakennusmestari Emil Salin.

Laurilan talo on yksi niistä kahdeksasta kantatilasta Rusutjärvellä. Laurila oli aikoinaan sotilashenkilöiden vapaatila, kunnes muuttui 1680-luvulla ratsutilan aputilaksi. Laurila jakaantui sittemmin kahdeksi tilaksi Järvi- Lauriksi ja Vihanto-Lauriksi. Näiden tilojen maista muodostui sittemmin järven pohjoispäähän tiivis kesäasuntoalue. Laurilan talon länsipuolella oli myös Katilan metsää, johon sota-aikana rakennettiin sotavankileiri. Vangit majoitettiin kuitenkin niihin taloihin, joissa he olivat töissä. Piikkilangoilla eristetty "pahvikylä" jäi lasten seikkailuleikkeihin. Kolistimentien viimeinen vanha talo vasemmalla on kylän sepän paja. Paikka, missä kylän isännät kävivät "maailmaa parantamassa".

Rusutjärven kylällä on vahvat sotilasperinteet: Katila sotilasvirkatalo, Sorsa, Eskola ja Kauko ratsutiloja sekä Uudenmaan Rakuunarykmentin esikuntamajurin palkkatiloja, Mikkola ja Laurila ratsutiloja. Sotilaat ovat kautta aikojen näkyneet Rusutjärven kyläkuvassa. Rusutjärven rannassa on ollut varuskunnan uimaranta, täältä löytyivät harjoitusmaastot, täällä kulki marssireitti. Täällä asui everstiluutnantti Åke Winqvist, jonka kunniaksi tienviitassa lukee Åkenkuja. Tänne suuntasi aamuratsastuslenkkinsä Sotilaskodin pitkäaikainen emäntä Tyyne Heiniemi. Rusutjärven lotat toimivat ahkerasti puheenjohtajanaan opettaja Sirkka Ranta, sihteerinä Katilan emäntä Irja Kirvesoja.

Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!