VirtuaaliTuusula

Hyökkälän Saksan puustelli – sotilasvirkatalo ruotuarmeijan ytimenä

Tuusula on tunnettu Tuusulanjärven ja Rantatien korkeakulttuurin kultakauden taiteilijoistaan. Tuusulan pitäjän identiteetti nojaa kuitenkin maanviljelyskulttuuriin ja sotilaskulttuuriin, jotka ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa erityisesti Suurvalta – Ruotsin aikana. Onhan 30-vuotisen sodan sankari ja hakkapeliitta, Vanhankylän kartanon isäntä ja ratsumestari Nils Stålhana Tuusulan seurakunnan ja pitäjäyhteisön kiistaton aikaansaaja.

Suurvalta-Ruotsin hallinto keskittyi palvelemaan sotalaitoksen tarpeita. Ajoittain lähes kaikki veronmaksukykyiset talot olivat sotalaitoksen käytössä. Suur-Tuusulassa oli 1600–1700 luvuilla keskimäärin vain noin 1000 asukasta. Tuusulassa oli enimmillään peräti 42 verovapaata ratsutilaa. Rusthollilla oli velvoite asettaa ratsumies. Verovapauden menettäminen tai joutuminen läänityksenä (mm. valtamarski Fleming) rälssiksi oli kova kannuste. Määräjakoislaitoksen uudistuksessa 1680-luvulla vain 10 parasta tilaa kelpasi enää ratsutilaksi, mm. Hyökkälän Klaavola. Aputilojen eli augmenttien kanssa noin 30 tilaa oli sidottu edelleen ratsupalveluun.

Jalkaväki muodostettiin 2-4 talon ruoduista. Ruotu järjesti sotamiehelleen 5,3x3,5m suuruisen torpan, vaatteet, navetan ja vajaan hehtaarin viljelysmaata. Rengin töistä piti erikseen maksaa palkkaa. Kruunu antoi musketin, päällysvaatteet ja repun sekä vuosittain kuuden hopeataalarin palkan. Sotilaat saivat lisäksi usein tuloa erityisen veropalkkalaitoksen määrittämiltä palkkatiloilta.

Päällystön palkkaus perustui edelleen maatiloihin. Nyt tila sidottiin virkaan eikä henkilöön. Tuusulaan perustettiin 1721 viisi sotilasvirkataloa. Hyökkälän Saksa oli aluksi rakuunarykmentin (HURR) kersantin virkatalo ja 1800-luvun alussa Vihdin skvadroonan päällikön kapteenin virkatalona. Sotien aikana rasitus oli noin 5 % kunnan väkiluvusta ja 50% hevosista. Käytännössä joukot perustettiin tappioiden takia useaan kertaan ja esimerkiksi Suuressa Pohjan sodassa kaatui Tuusulasta 60-80 miestä. Voidaan sanoa, että pitäjän asekelpoinen väki kaatui kertaalleen. Aikaa kului toki parikymmentä vuotta.

Saksan puustellirakennus on ollut moderni uloslämpiävä rakennus. Se on ollut osaltaan malli savupirttien syrjäyttämisessä. Saksan puustelli on paritupa, joka on rakennettu kapteenin puustellin piirustusten mukaan. Sen keskellä on läpikuljettava eteinen ja sen molemmin puolin suuret tuvat. Sotilasvirkatalojen esimerkin mukaisesti parituvat yleistyivät vauraampien talonpoikaistaloihin. Hyvin säilynyt esimerkki päätykamareilla laajennetusta parituparakennuksesta on 1700-1800-lukujen taitteessa rakennettu Klaavola. Maanviljelykselle puustelleilla oli suuri merkitys, koska uudet viljakasvit ja viljelymenetelmät levisivät tehokkaasti talonpoikien keskuuteen.

Saksan puustellilla on aivan oma merkityksensä autonomian aikana venäläisen varuskunnan synnyssä, koska puustellin maat sijaitsivat Krimin sodan aikana pääkaupungin pohjoisen sivustan suojaamiseksi strategisesti tärkeässä Hämeenlinnaan ja Heinolaan johtavien teiden risteyksessä.

Puustelli oli vuokrattuna asuntona ja viljelystilana pääosan autonomian aikaa ja sen tunnetuin asukas on ollut Mannerheim-ristin ritari Albert Puroma, joka asui siinä sepänsällin lapsuutensa huutolaisena, joutui nuorukaisena merimiehenä 1916 internoiduksi Saksaan ja tuli jääkärinä Vapaussotaamme. Hänestä tuli myöhemmin Taistelukoulun johtaja ja Rajavartiostojen päällikkö (muistolaatta seinässä).

Itsenäisyyden ajan puustelli on ollut puolustushallinnon omaisuutta. Ilmatorjuntamuseo on sijainnut puustellissa vuodesta 1969, "vuokraisäntänä" on nyt Maanpuolustuskorkeakoulu, Senaatti-kiinteistöt.

Klaavolantie 2, 04300 Tuusula, Suomi
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!