Tiilikanoja ja Koivulahti

Kohde kuuluu polkuun Tuusulanjärven kierros.
Tiilikanoja Kuva Tarja Kärkkäinen, heinäkuu 2013

Tiilikanoja on tyylikäs esimerkki 1930-luvun funkkiksesta ja myös Rantatien huviloista varsinaisen suurhuvilakauden jälkeen. Tiilikanojan rakennutti lasitehtailija Leppälä vuonna 1938. Kerrotaan, että rappauksen sekaan oli laitettu lasimursketta, mikä sai talon kimmeltämään auringossa. Rakennuksen suunnitteli nuori arkkitehti Jorma Paatola, joka on maustanut selkeälinjaista funkista romantisoivilla yksityiskohdilla. Myös syksyllä 1939 valmistunut Uus-Pekkola Rantatien alkupäässä on Paatolan suunnittelema. 

Lasitehtailijalla oli paljon elokuva-alan tuttuja, jotka tulivat mielellään huvilalle viikonlopun viettoon. Tiilikanoja on ollut myös kotimaisten elokuvien näyttämönä. Ainakin kepeä sotilasfarssi ”Kersantilleko Emma nauroi?” (1940) on kuvattu huvilan ympäristössä.

Tiilikanojan paikalla oli aiemmin Sofielund-niminen huvilapalsta, joka oli muodostettu 1884. Rannan hirsisauna ja laiturin päässä oleva uimahuone on rakennettu jo Sofielundin aikana. Rantatien vieressä oleva aumakattoinen rakennus on todennäköisesti 1920-luvulta.

Tiilikanoja oli Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa vuosina 1964-2020. Alkuaikoina siellä järjestettiin muun muassa rippikouluja, myöhemmin se oli seurakuntien aikuis- ja vammaistyön käytössä. Nykyisin Tiilikanoja on yksityisomistuksessa. 

Koivulahti on kaunis vaaleanruskea puuhuvila Tiilikanojan pohjoispuolella aivan järven rannassa. Se oli vuosina 1901–1922 savenvalaja Johan Grönroosin koti. Savenvalimo oli hieman ylempänä mäellä. Aiemmin Grönroosit olivat asuneet Erkkolan paikalla, mutta sattui mukavasti, että runoilija J. H. Erkko halusi rakentaa oman kotinsa lähelle Aleksis Kiven kuolinmökkiä. Grönroosit taas muuttivat mielellään, sillä vanhalla savenvalimolla alkoikin sopiva savi loppua ja vedestäkin oli pulaa.

Suojeluskuntajärjestö osti Koivulahden huvilan vuonna 1922 ja liitti sen osaksi Suojeluskuntain Päällystökoulun tiluksia. Grönroos puolestaan rakennutti uuden asuintalon, Vuorelan, valimon viereen Rantatien toiselle puolelle. Nykyisin Koivulahti on osa Taistelukoulun aluetta.

Lue lisää kohteesta

Grönroosin savenvalajasuku

Grönroosin suku on Tuusulan tunnetuin savenvalajasuku. Kolme Johan Grönroosia, isä, poika ja pojan poika, tekivät tuusulalaisille saviastioita ja kaakeleita. Suku tuli Tuusulaan Kellokosken kautta. Kirkonkylässä Erkkolan paikalla savenvalimo toimi vuodesta 1822.

Grönroosin tekemistä kaakeleista rakennettiin monet Rantatien taiteilijakotien kauniista uuneista. Grönroosin kaakeleista Akseli Gallen-Kallela muurasi uunin Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osastolle vuonna 1900. Nuorimman Johanin tytär Anna sai myös opetusta taiteen ja taidekäsityön alalla muun muassa Pekka Haloselta ja hän teki kauniita koristemaalauksia isänsä valimossa valmistettuihin astioihin.

Rantatie 64 ja 66, 04310 Tuusula