VirtuaaliTuusula

Jokelan tiilitehdas

Jokelan tiilitehdas aloitti toimintansa 1874. Siitä tuli alan ensimmäinen suuryritys Suomessa. 1930-luvulle asti tiilitehdas ja sen maatila oli Jokelan suurin työnantaja. Tiilitehtaan alue savenottoalueineen levittäytyi laajalle alueelle rautatien molemmilla puolilla.
Lue lisää

Jokelan Tiilitehdas oli tuotannoltaan ajoittain maamme suurin tiilitehdas. Ensimmäisinä vuosina tehtaalla oli vain muutama ympärivuotisesti palkattu työntekijä sekä kesäaikaan tarpeellinen määrä kausityöntekijöitä. 1880-luvulla työntekijöiden määrä oli 150 ja kymmenen vuotta myöhemmin 200.

Paul ChmelewskiChmelewski oli paikkakunnan suurmies

Tehtaan ja koko Jokelan alkuvuosikymmenien suurmies oli Paul Chmelewski, joka tuli Jokelan tiilitehtaan osaomistajaksi 1877 ja hankki koko tehtaan osakekannan itselleen seuraavan viiden vuoden aikana. Tiilitehdas kasvoi ja kehittyi. Sinne rakennettiin tehtaan omistajan itsensä suunnittelema rengasuuni, joka patentoitiin monessa maassa.

Chmelewski rakennutti perheelleen asuinrakennuksen rautatien toiselle puolelle. Komeaa taloa alettiin kutsua Jokelan kartanoksi. Tiilitehtaan yhteyteen hän perusti myös ison maatilan.

Lisäksi Chmelewski ylläpiti 1800-luvun lopulla paikkakunnan kestikievaria, vaikutti postitoimipaikan perustamiseen ja perusti Jokelaan ensimmäisen kansakoulun.

Grönqvistin ja Blennerin aika 1902–1933

Tehtaan seuraava omistaja oli Fredrik Wilhelm Grönqvist. Hän osti tiilitehtaan vuonna 1902. Grönqvistin suvun omistaja-aikana tiilitehtaalle rakennettiin toinen rengasuuni, joka kaksinkertaisti tuotannon. Jokelan tiilitehtaan suurimmat tuotantoluvut saavutettiin 1910-luvulla, kun tehtaalla valmistui 6,5–8 miljoonaa tiiltä vuosittain.

Johannes Blenner tuli tiilitehtaan omistajaksi 1917. 1930-luvun lama vei Blennerin konkurssiin. Tehtaan toimintaa jatkoi Oy Jokelan Tiilitehdas Ab. Maatilasta perustettiin erillinen osakeyhtiö Oy Jokelan Kartano Ab. Johtajan asuinrakennus myytiin vastaperustetulle Tulitikku Oy:lle.

Nikander valmisti tiilet omille rakennustyömaille

1937 omistajaksi tuli kauppaneuvos Nikander, jolla omisti muun muassa rakennustoimiston Helsingissä ja Bergstadin kartanon lämminverisiittolan Porkkalassa. Nikander siirsi omistamansa Oy Sörnäs Ab:n laatikkotehtaan Helsingin Vallilasta Jokelaan vuonna 1937.

Tiilitehdasta uudistettiin paljon vielä 1950-luvulla, mutta tiilialalla oli ylituotantoa ja elementtirakentaminen oli valtaamassa alaa. Viimeiset tiilet poltettiin vuonna 1959 ja vuoden 1960 tehdasta päätettiin pitää seisokissa. Tuotanto ei kuitenkaan enää koskaan käynnistetty. Tuusulan kunta osti Jokelan Tiilitehtaan rakennukset ja maat (noin 124 hehtaaria) vuonna 1985.    

Työväenasuntoja ja muita rakennuksia

Tiilitehtaan vanhin jäljellä oleva rakennus on hirsinen konttorirakennus Nukarintien varrella. Sen  ulkorakennus on lähes tiessä kiinni. Se on todennäköisesti vuodelta 1878.

Suurin osa tiilitehtaan nykypäivään säilyneistä rakennuksista ovat 1930-50-luvuilta, mutta ne ovat vanhoilla paikoillaan ja kertovat siten myös 1800-luvun olosuhteista. Tiilitehtaan rengasuuni suojarakenuksineen on 1930-luvulta, konehuone ja ruokala 1950-luvun alusta.  

Monet tiilitehtaan ja maatilan työntekijöistä asuivat tehtaan omistamissa asuinkasarmeissa, joita olivat muun muassa Kellokasarmi, Pehtorin talo ja Kaksinkertainen sekä Lokkistenmäellä olleet asuinrakennukset.

Työväelle rakennetuissa asuinrakennuksissa oli yleensä monta asuntoa, siksi niitä kutsuttiin kasarmeiksi. Viimeisimpänä niistä oli jäljellä radanvarsitien varrella sijainnut Jokelantalo, joka purettiin vuonna 2015. Se oli rakennettu vuonna 1908. Siinä on 12 hellahuonetta eli kahdentoista tiilitehtaan työntekijäperheen koti. Jokainen koti oli 28 neliömetrin kokoinen. Jokaiseen asuntoon oli oma sisäänkäynti umpikuistin kautta. Lisäksi kotiin kuului oma puuliiteri ja oma ulkovessa. Talon asukkaiden yhteinen sauna oli jokivarressa. 

Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö

Jokelan Tiilitehdas ja sen ympärille kasvaneet teollisuuslaitokset muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Se on mukana Museoviraston arvokkaiden kulttuuriympäristöjen listassa

Tiilitehtaan tuotantorakennus, tiiliuuni ja uunin savupiippu suojeltiin vuonna 2000 rakennussuojelulain perusteella. Suojelukohteena mainitaan erityisesti tiilitehtaan uuni, joka on Hoffman-tyyppinen 57 metriä pitkä vuosina 1937–1938 valmistunut rakennelma.

Nukarintie 5, 05400 Tuusula, Suomi
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!